OIKEUSMINISTERIÖN vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvisti kuluvan viikon tiistaina, että myös Lappi menettää yhden kansanedustajistaan jo kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Jo aiemmin oli selvää, että menettäjiin lukeutuu myös Kaakkois-Suomi. Vähennystä tulee peräti kaksi paikkaa.

Voittajat löytyvät etelästä: Helsinki, Uusimaa ja Pirkanmaa saavat kukin yhden edustajan lisää.

Kansanedustajien määrä lasketaan vaalipiirien lokakuun asukasmäärän perusteella vaalia edeltävänä vuonna. Lappi menetti edustajan kalkkiviivoilla vain muutaman sadan asukkaan erolla.

Muutos on ollut Lapissa odotettuakin nopeampi. SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri mainitsi Twitterissä tehneensä pari vuotta sitten laskelmia, että Lapin pudotus olisi tapahtunut vasta kolmen vuoden kuluttua.

Markus Lohi eduskunnassa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

JOSSITTELU on turhaa, mutta katsotaan hiukan listoja, koska kansanedustajatkin niin tekevät pomminvarmasti.

Eduskuntavaaleissa 2019 Kaakkois-Suomesta valittiin 17 kansanedustajaa. Jatkossa Arkadianmäelle valitaan siis ainoastaan 15.

Jos tuleva edustajajako olisi ollut käytössä jo viime kerralla, nykyisin omillaan huseeraava ex-persu Ano Turtiainen (vkk.) mutta myös vihreiden nykyinen varapuheenjohtaja Hanna Holopainen olisivat jääneet valitsematta.

Lapin seitsemästä edustajasta olisi jäänyt valitsematta yksi, sote-valiokunnan näkyvä ja kuuluva keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi.

Vastaavasti eduskuntaan olisivat nousseet Joel Harkimo (liik.) Helsingistä, Mikaela Nylander (r.) Uudeltamaalta ja Oras Tynkkynen (vihr.) Pirkanmaalta.

Mutta tämä on pelkkää jossittelua, eikä historia toista itseään sellaisenaan ensi keväänä. Puolueiden kannatus muuttuu ja yksittäisten ehdokkaiden suosio elää. Joku luopuu vapaaehtoisesti, eikä hae jatkoa eduskunnassa. Tulee uusia yrittäjiä, jotka syrjäyttävät vanhoja.

Jotain osviittaa menneestä mahdollisesti silti saa.

TÄMÄN aamun puoluegallup virhemarginaaliin mahtuvine nousuineen ja laskuineen on uutishälinää suuremman rakennemuutoksen keskellä. Viestintätoimisto Ellun Kanoissa tätä nykyä oleva mutta kokoomuksen puoluetoimistolla aiemmin työskennellyt Jukka Manninen jakoi Twitterissä kuvan, joka todistaa siirtymien jyrkkyydestä.

Kun vielä 1980-luvulla ruuhka-Suomesta valittiin 105 kansanedustajaa ja muulta Suomesta loput, ensi keväänä ruuhka-Suomesta valitaan jo 119 edustajaa. Käytännössä Suomi siis kaupungistuu ja eteläistyy edelleen, eikä kehitykselle näy loppua.

Ainakin kokoomukselle käyrä on suosiollinen, miksei myös vihreille. Gallupissa vaihteeksi asemiaan hiukan parantanut keskusta on puolestaan suuressa kuvassa eksistentiaalisen ongelman edessä: entistä tiukemmin vain maaseudun asiaa ajamalla putkessa häämöttää varma putoaminen pikkupuolueeksi.

Hanna Holopainen eduskunnassa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

KEHITYS tarkoittaa toki muutakin. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä nosti esiin Ylen jutussa sen, että kansanedustajapaikan väheneminen nostaa Lapin piilevää äänikynnystä. Toisin sanoen edes korkea henkilökohtainen äänimäärä ei takaa valintaa.

Halu asettua ehdolle saattaa vähentyä pienessä vaalipiirissä, jos järjestelmä vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta. Demokratia kärsii.

Äänestysaktiivisuus onkin jo nyt heikompaa pienemmissä vaalipiireissä. Vaalijohtaja Jääskeläinen huomautti Ylelle perustuslainkin rajoituksesta: vaalipiirejä ei voi olla alle nykyiset 12 eli ainakaan vaalipiirien yhdistäminen ei onnistu ilman samanaikaisia muutoksia jossain toisaalla. Moni kannattaakin Uudenmaan vaalipiirin jakamista.

Väestöliike ei tule kääntymään, joten poliittinen paine tehdä jotain voi kasvaa jossain kohtaa ohittamattomaksi.