Hän totesi myös, että Trumpin ulkopoliittinen linja on vielä hyvin epäselvä. On esimerkiksi mahdotonta sanoa, millaisiin toimiin hän todella ryhtyy Ukrainan, Grönlannin tai Panaman kanavan suhteen.

– Huolta herättää myös se, mikä tulee olemaan Trumpin politiikka suhteessa Palestiinaan, Gazan jälleenrakentamiseen ja Israelin harjoittamaan miehityspolitiikkaan, Honkasalo lausui.

– Selvää on kuitenkin se, että Trumpin uhoon ja jo nyt aloitettuihin poliittisiin toimiin on suhtauduttava vakavasti ja niitä on uskallettava kritisoida, Honkasalo painotti tiedotteessaan.

– Kyllä minun mielestäni pitäisi uskaltaa olla suorempi siinä kritiikissä. Voi ajatella, että sen voi pukea myös siihen muotoon, että vaaditaan noudattamaan kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää. Mutta kyllähän hyvin varovaista se on ja huikean tasapainoilevaa, Honkasalon toteaa.

Onko mielestäsi hiljaisuus ollut jotenkin korvia huumaavaa?

– Ei ehkä hiljaisuus, mutta kyllähän tämä kävi ilmi jo presidentinvaalikeskusteluissa vuosi sitten. Muistan keskustelun, jossa kysyttiin ehdokkailta, miten he suhtautuvat Trumpin uudelleenvalinnan mahdollisuuteen. Olihan siinä äärimmäistä varovaisuutta vastauksissa. Li Andersson oli ainoa, joka sanoi, että on pelottava kehityskulku demokratian ja oikeusvaltion näkökulmasta.

– Minun mielestäni on myös hurjaa, miten nopeasti Suomessa on unohtunut Capitolin hyökkäys. Se ei muistu mieleen, mitä tapahtui tammikuussa 2021 silloin, kun Trump ei tullut valituksi. Ja nyt hän ensitöikseen armahti nämä hyökkääjät.

HONKASALO nostaa mielestään hyvänä esimerkkinä esiin sen, miten Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt on kommentoinut Trumpin ensiaskelia presidenttinä viestipalvelu X:ssä.

Bildt on Trumpin eilisiin puheisiin viitaten ollut huolissaan liberaalista maailmanjärjestyksestä ja maailmankaupasta ja pitänyt vaarallisina uuden presidentin puheita aluelaajennuksista.

Honkasalo kiinnittää Bildtin puheissa huomiota siihen, että kehitystä on pidettävä huolestuttavana myös siitä näkökulmasta, minkälaisen malliesimerkin Trump nyt antaa autoritäärisille johtajille ympäri maailmaa.

– Että alueiden laajentaminen on ok, Honkasalo ihmettelee.

– Jos kuka tahansa muu maailman autoritäärinen johtaja olisi pitänyt vastaavan puheen, että alueita tullaan laajentamaan, se olisi herättänyt todella suurta huolta, hän jatkaa.

STUBBIN ulkopolitiikan ohjenuora on arvopohjainen realismi.

Näetkö, että siinä on jokin pielessä, vai olisiko pikemminkin järkevää, että otetaan vähän varovaisesti, kun tiedetään, että Trump toisaalta myös puhuu paljon muttei välttämättä toteuta?

– Tietenkin me tiedämme Trumpista, että hän uhoaa ja puhuu paljon. (Emmekä tiedä), mitkä näistä asioista edes todellisuudessa konkretisoituvat ja ovat toteutettavissa ja mihin hän tarvitsee sen demokraattisen järjestelmän tuen. Mutta jos ajatellaan politiikkaa, jokainen poliitikko tietää, että puheet ovat myös tekoja. Ovathan nämä aivan jäätäviä signaaleja myös, jos ajattelee Yhdysvaltain vähemmistöjä tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Tietynlaiset puheet myös oikeuttavat tietyntyyppisiä tekoja ruohonjuuritasolla, Honkasalo pelkää.

Hän painottaakin toivovansa, että Suomi korostaisi ulkopolitiikassa vahvasti sääntöpohjaisen järjestelmän ja ihmisoikeuksien puolustamista sekä kansainvälisten instituutioiden merkitystä.

– Mutta totta kai on niin, että me emme vielä voi tietää, mitä se (Trumpin) politiikka on konkreettisesti.

HONKASALO uskoo, että kritiikkiä varotaan antamasta sen vuoksi, että Suomen ja Yhdysvaltain liittolaissuhde voisi kärsiä.

– Mutta minun mielestäni ei pitäisi olla varovainen sen suhteen, että puolustaa ihan perusfundamentteja kuten meidän sääntöpohjaista järjestelmää, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Siinä ei pitäisi olla mitään pelättävää.

Aikanaan presidentinvaalikamppailun aikana Stubbilta kyseltiin kommenttia siihen, että hän olisi sanonut, että veisi Trumpin pelaamaan golfia ja häviäisi tälle tahallaan. Stubb kommentoi helmikuussa 2024 (videolla kohdasta 16.15), että diplomatia on siinä mielessä mielenkiintoista, että kaikki keinot kannattaa käyttää. Hän arveli, että Donald Trump on aika pitkälle transaktionalisti. Termi tarkoittaa oman suhteellisen edun optimoimista molemminpuolisen edun sijaan.

– Hän varmasti tekisi erilaisia vaihtoehtoiskustannuksia siitä, miten läheinen liittolainen Suomen kanssa kannattaa olla. Kun hänelle selittäisi sen, että amerikkalaisten sotilaiden läsnäolo, Naton läsnäolo Suomessa on hyvä asia ja hänelle niin sanotusti hyödyllinen, hän kyllä olisi siinä mukana, Stubb lausui.

Toisen kierroksen ehdokas Pekka Haavisto varoitteli samassa tentissä, että pitää varautua siihen, että Eurooppa joutuu olemaan enemmän omillaan.

Veronika Honkasalo muistuttaa, että Suomi ei ole nykytilanteessa yksin. Hän sanoo, että on entistä tärkeämpää tiivistää pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä. Sen merkitys kasvaa paljon.

– Trump uhoaa, että Yhdysvallat on suurin ja mahtavin, mutta tosiasia on se, että myös Yhdysvallat on riippuvainen Euroopasta. Mutta varmasti tärkeintä tässä on entisestään tiivistää eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä.

Sopivasti juuri tänään onkin uutisoitu, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja presidentti Stubb ovat keskustelleet Pohjoismaiden pääministerien kanssa Yhdysvaltojen uudesta hallinnosta ja yhteistyöstä Pohjoismaissa, Euroopassa ja Natossa.

Miten neuvoisit juuri nyt tällä hetkellä Suomen ulkopoliittista johtoa kritisoimaan Trumpia?

– Ehkä nämä minun pointit ovat tässä tulleet esille. Itseäni on huolestuttanut tässä pitkään viimeisten vuosien aikana kaksoisstandardien syveneminen, ettei nyt ainakaan syvennettäisi niitä enää yhtään enempää. Myös Yhdysvaltoja on uskallettava kritisoida ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista, kun tarvetta on, Veronika Honkasalo vastaa.

Geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Nokialla, entinen Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala ei vaikuta tänään Helsingin Sanomien kolumnissaan ottavan kantaa Trumpin kritisoimiseen sinänsä. Hän kuitenkin näyttäisi arvioivan, että kritiikki putoaisi Amerikassa kovaan maaperään.

– Meille tärkeisiin arvoihin vetoaminen ja transatlanttisen yhteistyön retorinen helskyttely ei nyt paljon paina, hän kirjoittaa kolumnissaan.

Hautala summaa, että Yhdysvaltojen linjana näyttää lähivuosien ajan olevan ”intressipohjainen inhorealismi”.

VIITATEN Trumpin politiikan kritisointiin Honkasalon mielestä nyt testataan sitä, mitä Stubbin viljelemä käsite arvopohjainen realismi tarkoittaa.

– Mahdollistaako se keskeisten Suomen ulkopoliittisen linjan fundamenttien puolustamisen. Kuitenkin meidän ulkopoliittiseen selontekoon ja sitä koskevaan mietintöön on selkeästi kirjattu, että kansainväliseen sääntöperusteisen järjestelmän, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden puolustaminen on se perusta, jolle ulkopolitiikkaamme rakennamme. Nyt sitten tavallaan testataan näissä kaikissa tilanteissa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Toteutuuko se vai ovatko ne vain kauniita sanoja.

Jos Stubb puhuu arvopohjaisesta realismista, Honkasalo itse määrittelee itsensä ihmisoikeuksien puolustajaksi.

– Olen puhunut itsestäni tinkimättömänä ihmisoikeuksien puolustajana, se on punainen lanka kaikessa politiikassani.

TRUMPIN puheessa on totta kai paljon myös sisäpolitiikkaa ja puhetta omille kannattajilleen. Onkin hyvä kysymys, pitäisikö Suomessakin kritiikkiä ajatella siltä kannalta, että siinä sanoitettaisiin samalla omia painopisteitä omalle yleisölle.

Honkasalo sanoo, että pitää nähdä suuri konteksti, jossa hän itse näkee, että äärioikeisto nousee vauhdilla globaalisti.

– Sen takia on tärkeää, että meillä on myös vastavoima sille ja että vältämme normalisoimasta sitä. Siitä on historiasta erittäin huonoja esimerkkejä.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo kommentoi tänään puheessaan pääministerin ja järjestöjen EU-vaikuttamisseminaarissa presidentti Trumpin alkanutta kautta.

– Eilen pääsimme kuulemaan Trumpin virkaanastujaisten myötä Yhdysvaltojen uuden presidentin ensimmäiset sanat. Meidän on pidettävä pää kylmänä. Yhdysvallat on Euroopan keskeisin liittolainen, Orpo lausui.

– Me ymmärrämme hyvin Trumpin näkemyksen siitä, että Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Tulemme varmasti kuulemaan monenlaisia avauksia presidentti Trumpin suunnalta. Arvioidaan isoa kuvaa ja tekoja, ei juosta yksittäisten heittojen perässä pää kolmantena jalkana. Tämä pätee niin Euroopan maihin kuin Suomeenkin, Orpo paalutti.