Hän toivoi, että työtaistelun osapuolet pääsisivät sopimukseen ennen ensi viikon keskiviikkoa, jolloin hoitajalakossa käynnistyy toinen vaihe.

Lindén huomautti, että on syntymässä suma hoitamattomia potilaita – ja hän painotti, ettei nyt tarkoita tekonivel- tai kaihileikkauspotilaita.

– Puolikiireelliset, usein syöpäleikkaukset, ovat osin lykkääntyneet ja osa on muuttunut kiireellisiksi, hän kertoi sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa.

– Tässä tilanteessa olemme valmistelleet lain, joka hyvin tarkkarajaisesti kohdistuu niin, ettei potilaan elämä tai terveys vaarantuisi. Eihän tätä lakia tarvitse käytännössä soveltaa, jos suojelutyön määrä on riittävä. Tämä on viimesijainen vaihtoehto, Lindén korosti.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoi tiedotustilaisuudessa suoraan, että hoitajien työtaistelun on loputtava – se on ainoa tarvittava ratkaisu.

– Kaikki suomalaiset toivovat nyt, että sovitteluneuvotteluissa päästäisiin sellaiseen tulokseen että hoitajien lakko loppuu, että se ei laajene eikä pitkity. Se on erittäin tärkeä asia suomalaisille ja Suomelle.

Hän totesi, että potilaiden oikeudet eivät nyt toteudu.

– Potilasturvallisuus on vaarallisesti heikentynyt. Eri kysymys on, milloin tarvitaan potilasturvallisuuslakia kiperimpien vaarojen hallitsemiseksi ja milloin muut keinot riittävät.

Hän piti hyvänä, että suojelutyöneuvotteluissa on päästy parempiin tuloksiin useimmissa sairaanhoitopiireissä.

– Mutta ongelmana on se, että sovittu määrä ei ole toteutunut kaikilta osin riittävästi. Kaikista isoin haaste on se, että syntynyt kiireellisen hoidon velka pahenee erittäin nopeaa tahtia.

Henriksson huomautti, että lisäksi päällä on erittäin paha kiireettömän hoidon vakavien sairauksien hoitovelka.

– Meillä ei ole kaikilta osin sellaista suuronnettomuusvalmiutta jollainen Suomessa pitäisi olla. Sekin on vakava asia.