Politiikka
10.9.2022 09:23 ・ Päivitetty: 10.9.2022 13:07
“Pakkolakia” vastustava Tehy nosti esiin vaihtoehdon teho-osastojen turvaamiseksi – professori on samaa mieltä: “Pääsisimme nopeasti eteenpäin”
Hoitajaliitto Tehy ihmettelee miksi työnantaja haluaa turvautua teho-osastoja uhkaavan lakon edessä erilliseen potilasturvalakiin. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kommentoivat asiaa Twitterissä ja nostavat esiin voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvän keinon, jolla ihmisten henkeä ja terveyttä voitaisiin tarvittaessa turvata. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on Tehyn kanssa samoilla linjoilla.
Demokraatti soitti Kirvesniemelle ja pyysi lisätietoja.
Kirvesniemi vetoaa oikeudenkäymiskaaren 7. luvun 3. pykälän turvaamistoimeen, jonka nojalla työnantaja voi pyytää oikeutta estämään työtaistelun, jos sen katsotaan vaarantavan turvallisuutta, henkeä tai terveyttä.
– Tätä on käytetty miesvaltaisilla aloilla. UPM nosti Paperiliittoa vastaan väliaikaisen turvaamistoimikanteen vuonna 2021 ja sai sillä lakon estettyä. Ensin käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen, koska sitä oli pyydetty ilman Paperiliiton kuulemista, mutta hovioikeuteen tehty seuraava hakemus meni läpi, Kirvesniemi sanoo.
Tehy on useaan kertaan toistanut julkisuudessa, ettei sen pakkolaiksi kutsumaa potilasturvalakia tarvita.
– Meillä on tälläkin hetkellä olemassa toimivat keinot, joita käytetään kaikilla muilla toimialoilla, joissa on mahdollisesti joskus tarpeen tehdä erityisiä turvallisuutta, henkeä ja terveyttä turvaavia toimia.
Miksi erillistä potilasturvalakia mielestäsi tehdään?
– Nyt halutaan kohdella naisvaltaista alaa, hoitajia, eri tavalla kuin muita. En näe tähän mitään muuta syytä. Työnantajilta voisi kysyä, että miksi he eivät ole käyttäneet tällaista keinoa vaan ovat pyytäneet hallitukselta uutta lainsäädäntöä.
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJIEN (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen kommentoi asiaa Demokraatille tekstiviestillä.
“Tehy ja Super uhkaavat lakoillaan kansainvälisestikin arvioiden täysin poikkeuksellisesti kriittisessä tilassa olevien potilaiden henkeä ja terveyttä. Yhteiskunnalla on yleinen velvollisuus suojella kansalaisia näin häikäilemättömältä toiminnalta potilasturvalailla.” Jalonen toteaa ja muistuttaa kansalaisten enemmistön tukevan KT:n tekemässä kyselyssä potilasturvalain säätämistä.
“Turvaamistoimet voivat parhaimmillaan vain täydentää lainsäädännön antamaa suojaa hengen ja terveyden osalta”, Jalonen jatkaa.
“Varmaan se epävarmempi tie olisi.”
Potilasturvalaki on parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoo kuulleensa, että oikeudenkäymiskaaren turvaamistoimea olisi ainakin harkittu mahdolliseen lakkoon valmistautuvissa sairaanhoitopiireissä.
– Puolessa välissä viikkoa liikkui sellaisia tietoja, että nämä sairaanhoitopiirit, jotka ovat tehohoidon työtaistelun mahdollisesti kohtaamassa, olisivat siihen turvautuneet, mutta sellaista ilmoitusta ei ole minulle tullut.
LINDÉNIN KÄSITYKSEN MUKAAN turvaamistoimea ei ole aikaisemmin testattu hoitoalan työtaisteluissa.
– Sen takia tässä on lähdetty perinteisemmälle eli erillislainsäädännön tielle. Varmaan se (turvaamistoimi) epävarmempi tie olisi.
“Minusta voisi toivoa, että he hakisivat sitä.”
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää tuomioistuimen ratkaisuun perustuvaa turvaamistoimea neutraalimpana keinona puuttua teho-osastoja uhkaaviin työtaisteluihin.
– Tilanne on sikäli erikoinen, että yleensä palkansaajapuoli vastustaa turvaamistoimen käyttämistä. Nyt he vaikuttavat toivovan sitä. Ehkä turvaamistoimi on tullut neutraalimmaksi tavaksi puuttua työtaisteluun terveyden ja hengen vaarantavissa tilanteissa. Siinä ei ole valtiovalta mukana, Koskinen sanoo.
Lindénin mainitsemaa mahdollisuutta, jossa osa sairaanhoitopiireistä olisi jo turvaamistoimea hakenut, Koskinen pitää tervetulleena.
– Minusta voisi toivoa, että he hakisivat sitä. Pääsisimme nopeasti eteenpäin. Oikeuden ratkaisu tulee nopeammin kuin erillislaki. Kannatan tässä tilanteessa tätä nopeaa turvaamistoimimenettelyä ja tuomioistuintietä enkä poliittista tietä.
Hoitoalan työtaistelun sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina. Osapuolten välillä on tapahtunut valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran mukaan jonkin verran lähentymistä. Tehyn Kirvesniemi ei neuvotteluja tarkemmin kommentoi.
– Minusta sovittelijan arvio on ihan oikea, hän toteaa.
Ensimmäisen teho-osaston lakon on määrä alkaa perjantaina 16. syyskuuta Kanta-Hämeen keskussairaalassa, mikäli osapuolet eivät sitä ennen löydä sopua.
Ihmettelen, mihin @valtioneuvosto tarvitsee #pakkolaki’a.
Laissa on jo yleiset säännöt,joilla lakon voi tietyissä tapauksissa keskeyttää tai estää. Laki on sama kaikille työnantajille ja aloille.
Vinkki: hallituksen ei tarvitse puuttua työmarkkina-asioihin, jos ei halua.#tehy
— Else-Mai Kirvesniemi (@ElseKirvesniemi) September 10, 2022
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.