Politiikka

Pakkoyhtiöittäminen ja kireä aikataulu ihmetyttivät oppositiota – eduskunnan kyselytunnilla heräsi kiivas sote-keskustelu

Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ilkka Kantola.
Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ilkka Kantola.
Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ilkka Kantola.

Eduskunnan puheenaiheena on tänään ollut perustuslakivaliokunnan hallituksen esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen antama lausunto. Lausunnon mukaan soten valinnanvapauslaki pitää valmistella uudelleen.

Myös julkisten sote-palvelujen niin sanottu pakkoyhtiöittäminen on valiokunnan mukaan perustuslain vastainen.

Asia puhutti myös eduskunnan viikoittaisella kyselytunnilla. Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) nosti SDP:n kysymyksessä esiin pakkoyhtiöittämisen. Hän tiedusteli hallitukselta, mistä yhtiöittämisvelvoite tuli lakiesitykseen.

– Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan sen perustuvan poliittiseen harkintaan, Kantola totesi.

– Mikä oli tämä poliittinen tavoite, joka perustuslakivaliokunnan mukaan vaaransi kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen?

Kysymykseen vastasi pääministerin sijainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Hänen mukaansa sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhdenvartaiset palvelut koko Suomessa sekä luoda kestävyysvajeeseen lääkkeitä.

– Se, että päädyttiin valitsemaan valinnanvapauden toteuttamisen työvälineeksi yhtiöittämismalli, tuli kilpailuviranomaisten asiantuntijoiden vaateesta ja näkemyksestä. Sen lisäksi valmistelussa on käytetty runsaasti lainsäädännön ammattilaisia.

Orpo sanoi perustuslakivaliokunnan nyt todenneen, että yhtiöittämismalli ei ole perustuslain mukainen.

– Nyt meidän tehtävänämme on löytää valinnanvapaudelle joku muu tapa. Mutta valinnanvapaus, se voi hyvin ja toteutuu.

Puhemiehenä toivonut Mauri Pekkarinen huomautti keskustelun lomassa, että SDP:n, vasemmistoliiton sekä kristillisdemokraattien ensimmäiset kysymykset liittyivät samaan aiheeseen.

Mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan?

Kantola keskittyi jatkokysymyksessään sote-uudistuksen aikatauluun. Hallitus tiedotti aikaisemmin tänään, että se tulee toteuttamaan sote-uudistuksen 1.1.2019 ja että valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Kuitenkin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti totesi tuoreeltaan, että uusi esitys valinnanvapauslaiksi voisi olla valmis aikaisintaan marraskuussa, mikäli esitys menee lausuntokierrokselle.

– Kun perustuslakivaliokunta selvästi toteaa, että suunniteltu aikataulu vaarantaa vakavasti kansalaisten oikeuden riittäviin palveluihin, mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan, Kantola kysyi.

– Eikö nyt ole välttämätöntä muuttaa aikataulua ja valmistella tämä tärkeä kokonaisuus huolella niin, että se todella täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset myös valtiosäännön kannalta?

Kysymykseen vastanneen hallituksen perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulan (kesk.) mukaan hallituksen piirissä on ollut aikaa arvioida perustuslakivaliokunnan lausuntoa vasta noin neljä tuntia.

– Yksityiskohtaisen jatkovalmistelun aikataulun kertominen tässä ja nyt on mahdotonta, Rehula totesi.

Rehula kuitenkin jatkaa, että hallituksen on mahdollista pyrkiä alkuperäiseen tavoitteeseensa, jonka mukaan uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Perustuslakivaliokuntakin toteaa, että tällä muutoksella, jota ollaan tekemässä, alkaa olla kiire kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Yksi osa sitä, että päästäisiin yhdenvertaisiin palveluihin on se, että pidämme kiinni tuosta 1.1.2019 päivämäärästä.

Millä tavalla turvaatte sen, että yhdenvertaisuutta ei romuteta?

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) jatkoi soten parissa lisäkysymyksessään.

– Millä tavalla tulette turvaamaan sen, että valinnanvapautta hallitusti edistetään, mutta yhdenvertaisuutta ei romuteta, kuten aikaisempi esitys olisi tehnyt, hän kysyi.

Rehulan mukaan valiokunta on lausunnossaan arvioinut niin sote-järjestämislain-, maakuntalain- kuin valinnanvapauslainsäädännön kokonaisuuden.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ei löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, että valinnanvapauslainsäädäntö olisi ongelmallinen perustuslain kannalta, hän totesi.

– Se, missä tulee ongelma, on toimeenpanon aikataulu. Tämä aikataulu on nyt se, jonka osalta, me tulemme antamaan hallituksen osalta täydentävän esityksen, kun se on valmis.

Hallitukselta tiedusteltiin kyselytunnin aikana lisäksi muun muassa kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas.), vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henrikssonin voimin, aikooko hallitus nyt ottaa opposition paremmin mukaan uudistuksen toteuttamiseen.

Vältellessään vastaamista oppostion esittämään huoleen, hallitus pyrki korostamaan, ettei koko uudistus ole törmännyt seinään.

Petteri Orpo sanoi pakkoyhtiöittämisen törmänneen perustuslakivaliokuntaan, mutta hänen mukaansa itse uudistus ei. Hänen mukaansa syksyyn tulee aikatauluhaasteita, mutta uudistuksen kimppuun käydään tästä päivästä lähtien.

Myös Juha Rehulan mukaan uudistuksen keskeiset kohdat ovat edelleen voimassa.

– Meillä on uudistukselle tavoitepäivä. Nyt lähdemme työstämään sitä ratkaisua, jolla tuohon tavoitepäivään voidaan päästä, Rehula totesi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat