Pakkoyhtiöittäminen ja kireä aikataulu ihmetyttivät oppositiota – eduskunnan kyselytunnilla heräsi kiivas sote-keskustelu

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ilkka Kantola.

Eduskunnan puheenaiheena on tänään ollut perustuslakivaliokunnan hallituksen esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen antama lausunto. Lausunnon mukaan soten valinnanvapauslaki pitää valmistella uudelleen.

Myös julkisten sote-palvelujen niin sanottu pakkoyhtiöittäminen on valiokunnan mukaan perustuslain vastainen.

Asia puhutti myös eduskunnan viikoittaisella kyselytunnilla. Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) nosti SDP:n kysymyksessä esiin pakkoyhtiöittämisen. Hän tiedusteli hallitukselta, mistä yhtiöittämisvelvoite tuli lakiesitykseen.

– Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan sen perustuvan poliittiseen harkintaan, Kantola totesi.

– Mikä oli tämä poliittinen tavoite, joka perustuslakivaliokunnan mukaan vaaransi kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen?

Kysymykseen vastasi pääministerin sijainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Hänen mukaansa sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhdenvartaiset palvelut koko Suomessa sekä luoda kestävyysvajeeseen lääkkeitä.

– Se, että päädyttiin valitsemaan valinnanvapauden toteuttamisen työvälineeksi yhtiöittämismalli, tuli kilpailuviranomaisten asiantuntijoiden vaateesta ja näkemyksestä. Sen lisäksi valmistelussa on käytetty runsaasti lainsäädännön ammattilaisia.

Orpo sanoi perustuslakivaliokunnan nyt todenneen, että yhtiöittämismalli ei ole perustuslain mukainen.

– Nyt meidän tehtävänämme on löytää valinnanvapaudelle joku muu tapa. Mutta valinnanvapaus, se voi hyvin ja toteutuu.

Puhemiehenä toivonut Mauri Pekkarinen huomautti keskustelun lomassa, että SDP:n, vasemmistoliiton sekä kristillisdemokraattien ensimmäiset kysymykset liittyivät samaan aiheeseen.

Mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan?

Kantola keskittyi jatkokysymyksessään sote-uudistuksen aikatauluun. Hallitus tiedotti aikaisemmin tänään, että se tulee toteuttamaan sote-uudistuksen 1.1.2019 ja että valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Kuitenkin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti totesi tuoreeltaan, että uusi esitys valinnanvapauslaiksi voisi olla valmis aikaisintaan marraskuussa, mikäli esitys menee lausuntokierrokselle.

– Kun perustuslakivaliokunta selvästi toteaa, että suunniteltu aikataulu vaarantaa vakavasti kansalaisten oikeuden riittäviin palveluihin, mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan, Kantola kysyi.

– Eikö nyt ole välttämätöntä muuttaa aikataulua ja valmistella tämä tärkeä kokonaisuus huolella niin, että se todella täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset myös valtiosäännön kannalta?

Kysymykseen vastanneen hallituksen perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulan (kesk.) mukaan hallituksen piirissä on ollut aikaa arvioida perustuslakivaliokunnan lausuntoa vasta noin neljä tuntia.

– Yksityiskohtaisen jatkovalmistelun aikataulun kertominen tässä ja nyt on mahdotonta, Rehula totesi.

Rehula kuitenkin jatkaa, että hallituksen on mahdollista pyrkiä alkuperäiseen tavoitteeseensa, jonka mukaan uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Perustuslakivaliokuntakin toteaa, että tällä muutoksella, jota ollaan tekemässä, alkaa olla kiire kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Yksi osa sitä, että päästäisiin yhdenvertaisiin palveluihin on se, että pidämme kiinni tuosta 1.1.2019 päivämäärästä.

Millä tavalla turvaatte sen, että yhdenvertaisuutta ei romuteta?

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) jatkoi soten parissa lisäkysymyksessään.

– Millä tavalla tulette turvaamaan sen, että valinnanvapautta hallitusti edistetään, mutta yhdenvertaisuutta ei romuteta, kuten aikaisempi esitys olisi tehnyt, hän kysyi.

Rehulan mukaan valiokunta on lausunnossaan arvioinut niin sote-järjestämislain-, maakuntalain- kuin valinnanvapauslainsäädännön kokonaisuuden.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ei löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, että valinnanvapauslainsäädäntö olisi ongelmallinen perustuslain kannalta, hän totesi.

– Se, missä tulee ongelma, on toimeenpanon aikataulu. Tämä aikataulu on nyt se, jonka osalta, me tulemme antamaan hallituksen osalta täydentävän esityksen, kun se on valmis.

Hallitukselta tiedusteltiin kyselytunnin aikana lisäksi muun muassa kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas.), vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henrikssonin voimin, aikooko hallitus nyt ottaa opposition paremmin mukaan uudistuksen toteuttamiseen.

Vältellessään vastaamista oppostion esittämään huoleen, hallitus pyrki korostamaan, ettei koko uudistus ole törmännyt seinään.

Petteri Orpo sanoi pakkoyhtiöittämisen törmänneen perustuslakivaliokuntaan, mutta hänen mukaansa itse uudistus ei. Hänen mukaansa syksyyn tulee aikatauluhaasteita, mutta uudistuksen kimppuun käydään tästä päivästä lähtien.

Myös Juha Rehulan mukaan uudistuksen keskeiset kohdat ovat edelleen voimassa.

– Meillä on uudistukselle tavoitepäivä. Nyt lähdemme työstämään sitä ratkaisua, jolla tuohon tavoitepäivään voidaan päästä, Rehula totesi.

Keskustelua aiheesta

Väkisin suudellut Teuvo Hakkarainen: ”Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti.”

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho kertoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen suudelleen häntä väkisin eduskunnassa torstaina. Asiasta uutisoi MTV maanantaina.

Hakkarainen häiriköi myös sinisten ryhmähuoneessa, kertoi Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

Hakkarainen kommentoi tapahtuneita myöhään maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Olen kauhean pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti. Puoli vuotta saattaa mennä vesilinjalla, mutta paineet purkautuvat juuri ennen istuntotaukoa. Eduskuntatyön olen onneksi hoitanut hyvin.”

Hakkarainen kirjoittaa satuttaneensa Veera Ruohoa ja loukanneensa häntä.

”Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran.”

Hakkarainen sanoo, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää millään muotoa.

”Olen itsekin menettänyt liikaa tämän ongelman takia. Ainoa ratkaisu on päästä irti alkoholista. Omin voimin se ei onnistu, joten haen siihen apua. Haluan hoitaa työni kunnialla.”

AVAINSANAT

Halla-aho lupailee IS:ssä seuraamuksia Hakkaraiselle – ”Ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Ilta-Sanomissa, että puolueella ja eduskuntaryhmällä on kolme kurinpidollista vaihtoehtoa reagoida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen viime torstaina.

Silminnäkijöiden mukaan Hakkarainen kävi puoliltaöin eduskunnan kuppilassa kovakouraisesti kiinni edustajakollegaansa, kokoomuksen Veera Ruohoon.

Halla-aho sanoo IS:lle, että tietää asiasta vain sen, mitä Hakkarainen on itse kertonut ja mitä on luettavissa lehdestä.

– Hän on kertonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia tapauksesta, mutta siellä on muita ihmisiä, joiden kanssa Hakkarainen on oman kertomansa mukaan tästä asiasta puhunut. Hänen omakin käsityksensä perustuu osittain siihen, mitä hänelle ovat muut kertoneet.

Normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen.

Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmän johto ja perussuomalaisten puolueen johto keskustelevat tällä viikolla, millaisia seuraamuksia Hakkaraiselle tulee.

– Emmeköhän me tästä viimeistään torstaina keskustele eduskuntaryhmän kokouksessa tai jo ennen sitä. Se on selvää, että kenenkään mielestä tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, Halla-aho painottaa IS:n haastattelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Hakkaraiselle voi seurata puolueen tai eduskuntaryhmän taholta kolmenlaisia kurinpidollisia seuraamuksia.

– Sääntöjen mukaan normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen. Hakkarainen ilmoittaa, ettei muista tapahtumista mitään, muttei se ei poista hänen vastuutaan siitä, että hänen ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään, Halla-aho korostaa lehden haastattelussa.

Li Andersson avautuu Teuvo Hakkaraisen käytöksestä: ”Kuulostaa päinvastoin siltä…”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa perussuomalaiten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen.

– Teuvo Hakkaraisen käytöksessä ei ole mitään hauskaa. Kuulostaa päinvastoin siltä, että edustaja humalassa on pahoinpidellyt ja ahdistellut kolleegansa, vaan muutama päivä sen jälkeen, kun eduskunta on puhunut häirinnän nollatoleranssin tärkeydestä. Nyt nähdään mitä se tarkoittaa, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Muun muassa Ilta-Sanomat on tänään kertonut, että lehden tietojen mukaan Hakkarainen on suudellut väkisin kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnan pikkujouluissa.

– Olen satuttanut kansanedustaja Veera Ruohoa ja loukannut häntä. Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran, Hakkarainen kirjoittaa itse Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.