Tämän päivän työmarkkinavääntö, työministeri Arto Satosen sukkulointi niin SAK:n kuin Suomen yrittäjien edustajien kanssa, ei tuottanut tulosta.

Satonen oli jonkinlaisesta etenemisestä jossain määrin toiveikas alkuiltapäivästä. Hän sanoi, että keskusteluja on käyty lähinnä paikallisesta sopimisesta ja siitä kuka voi olla työntekijöiden edustaja.

Satonen painotti kuitenkin samalla, että hallitus vie ohjelmaansa läpi esityksen mukaisesti. Hän antoi myös ymmärtää, että neuvotteluja ei käydä, mikäli lakot jatkuvat.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko taas sanoi suoraan Demokraatille, että Satosen toiveikkuus oli kupla ja mediapeliä.

Asetelma hallituksen, työnantajien ja palkansaajien neuvottelujen aloittamiselle on epäreilu.

Työnantajat olivat jo saaneet hallitusohjelmaan suurelta osin sen, mitä olivat kehdanneet pyytää. Siitä on palkansaajien vaikea lähteä tekemään järkevää kompromissia, kun tarjolla on vain huononnuksia.

Tähän saakka työmarkkinaneuvotteluissa saadut kompromissit ovat olleet kaupankäyntiä, missä kumpikin osapuoli on eri kohdissa joko voittanut tai hävinnyt. Nyt tällaistakaan sopimisen tahtoa ei löydy.

Nyt hallitus pystyy kuitenkin viestimään ”neuvotteluvalmiuttaan” esittämillään keskustelunavauksilla ja pelaamaan palkansaajille ikävältä kuulostavan roolin kaikkea vastustavana jääränä.

HALLITUS iskee märällä rätillä ammattiyhdistysliikettä päin naamaa, jos lakko-oikeuden rajoittamisen voimaantuloa aikaistetaan jo vapuksi.

Demokraatin tietojen mukaan aikaistamisesta on herännyt keskustelua kokoomuksen eduskuntaryhmässä juuri lakkojen vuoksi. Alunperin voimaantulon piti olla vasta 1.7.

Tämän päivän mediatilaisuudessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muotoili asian diplomaattisemmin. Hän käytti lakko-oikeuden rajoittamisen voimaantulon aikaistamisesta sanaa ”symbolinen”.

Hän sanoi hallituksen kiireellä olevan selvä tavoite, viedä läpi työehtojen heikennykset, leikkaukset ja niin sanotun työmarkkinoiden taksiuudistuksen eli paikallisen sopimisen.

SAK:N tilaisuudessa järjestön puheenjohtaja Eloranta listasi paikallisen sopimisen kolme olennaista kohtaa SAK:n näkökulmasta: etenkin järjestäytymättömiä yrityksiä koskevan valvonnan, kuka työntekijöitä voi jatkossa edustaa ja kolmantena työehtojen ja yleissitovuuden säilymisen.

Elorannan mukaan hallituksen esitykset johtaisivat niin yleissitovuuden murenemiseen kuin myös minimityöehtojen menettämiseen.

Eloranta kertoi SAK:n ehdottaneen kompromissina minimityöehtojen turvaamista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Elorannan mukaan aikalisä mahdollistaisi paikallisen sopimisen vaikutusten arvioimisen. Hän kuvasi esityksen vastaanottoa kylmäksi.

SAK:n puheenjohtaja kysyikin, haluaako Satonen lakkojen jatkuvan. Eloranta painotti, että neuvottelut eivät voi alkaa, ellei hallitukselta tule uskottavaa aloitetta tilanteen ratkaisemiseksi.