– Vaikka tulisi jonkinlaiset tuloveron alennuksetkin, liikutaan siinä haarukassa noin karkeasti ottaen, hän sanoo.
Kiky-sopimuksen mukaisesti työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat ensi vuonna, joten niiden vaikutus tulee hänen mukaansa ottaa huomioon.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Markku Lehmus arvioi, että ansiot voisivat nousta ensi vuonna yhden prosentin verran ja siitä hitaasti kohti kahta prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana.

– Jos ansiot nousisivat yli kahden prosentin, Suomen kilpailukyky viennissä saattaa kärsiä, Lehmus sanoo.
Hänen arvionsa pitää sisällään palkkojen sopimuskorotuksen sekä sen päälle tulevan palkkaliukuman, joka on tyypillisesti noin 0,2–0,4 prosenttia.

– Vaikeuskerrointa on huomattavasti enemmän kuin aiemmilla kierroksilla. On tärkeää, että palkkakoordinaatio saadaan toimivaksi, vaikkei keskitettyä mallia enää ole, Ilmakunnas toteaa.
Palkansaajaliitot haluat päästä osaksi orastavaa talouskasvua eivätkä halua tyytyä symbolisiin korotuksiin. Työnantajapuoli puolestaan näkee, että korotusten tulee olla hyvin maltillisia, jotta kasvua ei tuhottaisi. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että suuret palkankorotukset olisivat virhe.
Pahimmillaan riitely voi äityä lakkoiluksi.

– Tähän voi olla mahdollisuus, jos halutaan näyttää, että liitolla on voimaa edelleen tallella, kun kiky-sopimuksen myötä annettiin periksi työnantajalle ja sen jälkeen talous on kääntynyt nousuun, Lehmus sanoo.
Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa.

Pahin skenaario syksyn työmarkkinaneuvotteluissa olisi Lehmuksen mielestä se, että palkansaajien ja työnantajien välit huononisivat pitkäksi aikaa eikä päästäisi sopimaan asioista järkevästi.
STT–SAILA KIUTTU