– Palkkaerojen ajatellaan perustuvan naisten ja miesten erilaisiin koulutusvalintoihin, joiden seurauksena he päätyvät työskentelemään eri aloille, eri sektoreille ja erilaisiin tehtäviin. Eri alojen ja tehtävien välisiä palkkasuhteita harvoin kyseenalaistetaan, hän kirjoittaa HS:n Vieraskynä-palstalla.

Koskinen Sandberg muistuttaa, että usein unohdetaan valinnan sukupuolittuneet rakenteelliset ulottuvuudet.

– Katsoi ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat Suomessa taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa ja heille maksetaan keskimäärin pienempää palkkaa.

Koskinen Sandberg arvioi, että palkkaeriarvoisuuden ytimessä ei kuitenkaan ole tahallinen palkkasyrjintä vaan naisten ja miesten työn erilainen arvostus sekä eriarvoisuutta ylläpitävät työmarkkinakäytännöt.

Hän muistuttaa pitkästä historiasta. Se todistaa, että naisenemmistöisten töiden pienempi palkkaus ei ole sattumaa.

Vain joitain vuosikymmeniä sitten ajateltiin yleisesti, että naisille tulee maksaa vähemmän palkkaa kuin miehille. Erilaiset palkat olivat tuolloin kirjattuina työehtosopimuksiin, joista ne poistuivat vasta 1970-luvulle tultaessa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) samapalkkaisuussopimuksen ratifioinnin jälkeen. Myös valtioneuvosto antoi vuonna 1945 ohjeen palkkasäännöstelystä, jonka mukaan naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille.

– Menneiden vuosikymmenien työmarkkinakäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi naisten ja etenkin julkisen sektorin naisenemmistöisten ammattiryhmien palkkaus on muodostunut, Koskinen Sandberg kirjoittaa.

Hän painottaa, että palkat ovat myös poliittinen kysymys.

– Sitkeän palkkaeron kaventamiseksi päättäjien ja työmarkkinaosapuolten tulisi pystyä näkemään itsestään selvinä pidettyjen valtavirtanäkemysten taakse ja kyseenalaistamaan vallitsevia rakenteita ja käytäntöjä.

Hänen mielestään pitäisi ymmärtää, että naisten tekemään työhön liitetty vähäisempi arvo ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sillä on historiallinen ja kulttuurinen kontekstinsa, josta eriarvoisuus on seurannut.

– Palkkaerot ja alojen väliset palkkasuhteet ovat muutettavissa ja neuvoteltavissa uudelleen, jos on poliittista tahtoa, Paula Koskinen Sandberg huomauttaa kirjoituksessaan.