– Siihen vaikuttavat lisäksi edelleen kilpailukykysopimuksen perinnöt. Varsinkin, kun tiedetään, että työajan pidennyksistä on sovittu eri tavalla, Palola sanoi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina Helsingissä

Kikyä rakennettiin hallituksen jakamilla pelimerkeillä. Sopimuksen suurin merkitys on Palolan mukaan se, että sopimus kyettiin ylipäänsä tekemään pakkolakiuhkailujen jälkeen vaikeassa tilanteessa.

– Olin jo silloin ihan varma, että kiky tulee vaikuttamaan vielä pitkään. Julkisen sektorin liittojen jäsenet kokevat lomarahaleikkaukset vielä ensi kesänäkin. Pienipalkkaiselle on iso juttu, että lomarahoista viedään kolmannes pois.

– On mielenkiintoista nähdä, miten laajoista kokonaisratkaisuista luopumisen jälkeen onnistumme koordinoimaan tulevia sopimuksia ja yhteen sovittamaan työmarkkinoiden palkkapolitiikan ja maan hallituksen finanssipolitiikan. Tämä on erityisen tärkeää, kun puolustamme Suomen kilpailukykyä ja huolehdimme kaikkien ansiokehityksestä.

Palola toteaa olevansa huolestunut erityisesti naisvaltaisten matalapalkka-alojen pärjäämisestä.

Keväällä päättynyt neuvottelukierros oli Palolan mukaan hybridi, johon vaikuttivat kolme kilpailukykysopimuksen perintöä: vastikkeeton 24 tunnin vuosityöajan pidentäminen, sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset.

– Eihän siellä ollut suuria yllätyksiä.