Palveluverkkouudistusta ei voi tehdä ilman asianmukaisia vaikutusarviointeja. Niitä ei ole luvattu sisällyttää marraskuussa päätettäväksi tuotavaan suunnitelmaan, vaan vasta jälkeenpäin.

Palvelujen järjestämisen lautakunta edellytti jo huhtikuun kokouksessaan, että nykyiseen palveluverkkoon ehdotettavien muutosten ennakkovaikutuksia pitää arvioida asukkaiden näkökulmasta.

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa 2023-2027 ei ole varauksia uusiin rakennushankkeisiin – poislukien Tuusulan sote-keskus – tai palvelujen uuteen toteuttamistapaan, kuten liikkuvien palveluiden lisäämiseen tai vaativan kuntoutuksen hoitopaikkamuutokseen.

HYVINVOINTIALUEELLA on laaja pula työvoimasta. On tärkeää huolehtia siitä, että henkilöstöllä on tietoisuus työpaikkansa jatkuvuudesta. Tämä on osa niin sanottua pitovoimaa. Henkilöstön ja myös päättäjien tulee olla mukana palvelujen verkoston suunnittelussa.

Mutta epävarmuutta ei pidä kuitenkaan ruokkia ennenaikaisilla keskusteluilla palvelupisteiden lakkauttamisesta – kuten nyt on käynyt.

Aluevaltuusto hyväksyi syyskuussa hyvinvointialueohjelman ja talousarvioluonnoksen vuosille 2024-2026. Joulukuun alussa alkavat neuvottelut valtion kanssa perustuvat tähän päätökseen. Toteuttamiskelpoinen palvelujen verkostosuunnitelma toimitetaan valtiolle myöhemmin.

Hyvinvointialueohjelmaan sisältyy tavoite pienentää toimitilojen vuokrakustannuksia. Siihen voidaan päästä pidemmällä aikavälillä.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen demarit ovat valmiita tekemään kestäviä ratkaisuja palvelujen verkostosta, kunhan ne pohjautuvat kunnolliseen tietopohjaan sekä realistiseen muutos- ja investointisuunnitelmaan. Päätöksentekoon ei ole edellytyksiä vielä marraskuun kokouksessa.

Pirja Vitikka-Koponen, sd-aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue