PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan Orpon hallituksen tapa ”kannustaa” osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikatyöhön leikkaamalla sosiaaliturvaa on osoittautunut epäonnistuneeksi, kuten PAMissa osattiin jo hallitusohjelman julkaisun aikaan ennustaa.

– Osa-aikatyöttömät työntekijät ovat jatkuvasti hakeneet kokoaikatyötä ja he ovat olleet velvoitettuja siihen tähänkin asti. Niitä kokoaikatöitä ei vain ole ollut tarjolla. Sen sijaan, että rangaistaan työntekijöitä osa-aikatyöttömyydestä, pitäisi katseet kääntää työnantajien suuntaan, Rönni-Sällinen sanoi maanantaina järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Rönni-Sällisen mukaan näyttää siltä, että kaikki kysynnän vaihteluun liittyvät liiketoiminnan riskit on sälytetty työntekijöiden kannettavaksi erittäin joustavan osa-aikatyön käytön myötä.

PAM esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että epätyypillisen työn kustannuksia työnantajalle nostetaan, jotta kokoaikaisen työn tarjoaminen olisi kannattavampaa.

– Ihan samalla tavalla kuin ympäristöpolitiikassa puhutaan siitä, että saastuttaja maksaa, pitäisi työmarkkinoilla ajatella, että ne, joiden toiminnasta syntyy eniten kustannuksia yhteiskunnalle, kantaisivat siitä myös suuremman kustannusvastuun.

SUURINTA muutosta PAM esittää työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin, joihin pitäisi ammattiliiton mukaan saada korotus työnantajille, jotka käyttävät epätyypillistä työtä työnantajan tarpeesta.

PAMin pääekonomisti Olli Toivanen huomauttaa, että kaiken osa-aikaisen tai määräaikaisen työn poistaminen ei ole PAMin tavoitteissa. Osa työntekijöistä on tällaisissa työsuhteissa omasta tahdostaan ja tarpeesta. Kun tavoitteena on vähentää nimenomaan vastentahtoista osa-aikatyötä, voidaan maksutkin räätälöidä tarpeen mukaan.

– Olisi helppoa säätää tarkkarajaisia poikkeuksia – jos olet vaikka osittaisella hoitovapaalla, osittaisella varhennetulla vanhuseläkkeellä tai osatyökykyinen. Lisäksi jos todetaan, että halutaan tukea epätyypillistä työtä nuorten työntekijöiden kohdalla, voidaan säätää ikäraja, Toivanen sanoi mediatilaisuudessa.

Maailmalla korotettuja työttömyysvakuutusmaksuja jo on, esimerkiksi Alankomaissa. Siellä maksujen porrastuksella pyrittiin vähentämään määräaikaisia työsuhteita, mutta Toivasen mukaan vaikutus purisi myös osa-aikatyön teettämisen kannattavuuteen.

PAMin pääekonomisti Olli Toivanen. (Lehtikuva / Markku Ulander)

Alankomaissa vuonna 2020 voimaan tulleen maksuporrastuksen jälkeen määräaikaiset työsuhteet vähenivät 7,5 prosentilla ja vakituisten työsuhteiden määrä lisääntyi pysyvästi yli 5 prosenttia.

– Uudistuksen pihvi oli käytännössä kahden portaan malli työttömyysvakuutusmaksuun. Alempi 2,74 prosentin työttömyysvakuutusmaksu koskee työsuhteita, joissa työsopimus on tehty kirjallisesti, se on vakituinen, eikä se ole nollatuntisopimus. Muissa tapauksissa työttömyysvakuutusmaksuun tehdään ihan tuntuva viiden prosenttiyksikön nosto, Toivanen kertoi.

Toivasen mukaan PAM ei tarjoa mitään yhtä tapaa, jolla vastaava voitaisiin toteuttaa Suomessa. Pääasia kuitenkin on, että epätyypillisen työn ja kokoaikatyön välisiä kustannuksia tasapainotetaan.

PAM kannustaisi kokoaikatyön tekemiseen myös muilla keinoilla. Osa-aikatyön teettämiselle pitäisi esimerkiksi olla perusteet samalla tapaa kuin määräaikaisille työsuhteille.

– Nyt meille on valitettavasti pesiytynyt tapa, että on aika paljon yrityksiä, joissa käytännössä kaikki työntekijät ovat osa-aikaisia ja ainoastaan esihenkilöt palkataan kokoaikaiseksi, Annika Rönni-Sällinen sanoi.

Lisäksi kertakaikkinen lisätyösopimus pitäisi PAMin mielestä kieltää. Tällä hetkellä työsopimukseen voi laittaa rastin ruutuun, että on valmis tekemään lisätyötä. Rönni-Sällisen mukaan tämä johtaa siihen, että työantajat voivat luottaa siihen, että vaikkapa 20 tuntia viikossa tekevälle voidaan tarjota lisätyötä ja heidän on otettava se vastaan. Työvuorolistat kirjoitetaan valmiiksi alimitoitettuina.

– Nythän näitä lisätunteja teettämällä työnantaja myös säästää. Jos he joutuisivat teettämään lisätöitä kokoaikatyöntekijöillä, siitä joudutaan maksamaan ylityökorvauksia. Osa-aikatyöntekijöille lisätunteja voidaan tarjota samalla palkalla.

PAM vaatii, että lainsäädäntöä muutetaan siten, että myös osa-aikatyöntekijöille tulee maksaa heidän työsopimustuntinsa ylittävästä työstä korvaus.

– Osa-aikatyöntekijät pitäisi saada samalle viivalle kokoaikatyöntekijöiden kanssa. Tämäkin kannustaisi työnantajia palkkaamaan työntekijöitä niin, että tunnit viedään suoraan aidosti sille tasolle kuin mitä työntekijät tulevat tekemään.

PAM esittää myös, että henkilöstön edustajille saadaan oikeus valvoa, että osa-aikatyöntekijöiden työsopimustunteja lisätään ennen kuin uutta työvoimaa palkataan. Tälläkin hetkellä lainsäädäntö määrää, että lisätyötä on tarjottava ensin jo töissä oleville osa-aikaisille. Käytännössä tämä ei PAMin mukaan tällä hetkellä toimi, joten valvontaa tarvitaan.

TILASTOKESKUKSEN työvoimatutkimuksen (2025) mukaan viime vuoden lopussa työssäkäyvistä suomalaisista osa-aikatyötä teki noin 20 prosenttia. Palvelualoilla osa-aikatyö on yleistä. Vähittäiskaupassa osa-aikatyön osuus oli 48 prosenttia, majoitus- ja ravitsemisalalla 46,5 prosenttia. Uusista työsuhteista esimerkiksi vähittäiskaupassa 69 prosenttia oli osa-aikaisia.

– Vakipesti täysillä tunneilla käy yhä harvinaisemmaksi. Sen sijaan osa-aikatyöttömyys on varsin pysyvää. Jäsenkyselymme mukaan jopa 60 prosentilla osa-aikatyöttömistä nykyisen työsuhteen kesto on yli kolme vuotta. Eli sekään, ei korjaa tilannetta, että teet vuosikausia samalle työnantajalle töitä, Rönni-Sällinen kertoi.

Rönni-Sällisen mukaan osa-aikatyön hintalappu on suuri sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Pätkä- ja osa-aikatyö lisää ihmisten epävarmuutta, kun tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu. Toimeentulo on epävarmaa ja osa-aikatyössä on tukeuduttava myös yhteiskunnan tukiin.

– Kustannukset osa-aikaisesta työttömyydestä on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä ei puhuta pienistä summista.

PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto. (Lehtikuva / Markku Ulander)

PALVELUALOJEN työttömyyskassan kyselyn mukaan Orpon hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ovat osuneet erityisesti naisiin ja ruuhkavuosia elävien ikäryhmään.

Kyselyssä kysyttiin muun muassa, mihin työttömyysturvan heikennykset ovat arjessa eniten vaikuttaneet. Ykkösenä kyselyssä olivat vaikutukset mielialaan, jaksamiseen tai hyvinvointiin.

– Alle 35-vuotiaiden ryhmässä näkyy, että esimerkiksi laskujen ja velkojen hoitamisessa on ollut vaikutuksia selkeästi enemmän kuin varttuneempien kohdalla, tutkimuspäällikkö Antti Veirto kertoi infotilaisuudessa.

Heikennysten seurauksena 73 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa turvautumaan säästöihinsä selvitäkseen arjestaan. Moni on joutunut turvautumaan läheisten tukeen. Huomionarvoista Veirton mukaan on, että joka neljäs vastaajista kertoo joutuneensa turvautumaan pikavippeihin tai kulutusluottoihin.

– Ihmiset joutuvat menemään talouden kapeikoista läpi näiden avulla, se on tietenkin huolestuttava juttu.

Kyselyn mukaan halukkuus kokoaikatyön vastaanottamiseen on kasvanut jonkin verran, mutta osa-aikatyön vastaanottamisen halukkuus on vähentynyt merkittävästi.

Mikään toteutuneista lakimuutoksista ei vastaajien mielestä ole edistänyt juurikaan heidän työllistymistään. Monet muutoksista ovat päinvastoin vaikuttaneet heikentävästi työllistymiseen.

– Ihmiset arvioivat, että ennen muuta heidän mahdollisuuksiaan työllistyä on heikentänyt 300 euron työttömyysturvan suojaosan poistaminen.

Suojaosan poistumisen jälkeen osaaikatyön vastaanottaminen on taloudellisesti kannattamatonta, 67 prosenttia vastaajista arvioi.