PAM on jättänyt lausuntonsa hallituksen esitykseen rakentamislain muuttamisesta. PAMin mukaan hallituksen esittämä malli sotkisi suurten kaupunkien vuokramarkkinat, vaikeuttaisi kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta ja loisi matkailu- ja majoitusalalle epäterveen kilpailuasetelman. Asuntoja välitetään lyhytvuokraukseen esimerkiksi Airbnb:n kautta.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa, että hallitus aikoo vapauttaa lyhytvuokrauksen sääntelyä hallitsemattomasti.

– Tällaisenaan lain myötä asuinkäyttöön kaavoitettuja vuokra-asuntoja siirtyisi majoitustoiminnan piiriin, koska siitä on saatavissa asuinkäyttöä paremmat tulot. Tämä vaikeuttaisi merkittävästi palvelualojen työntekijöiden ja muiden matalapalkkaisten mahdollisuuksia löytää kohtuhintaisia vuokra-asuntoja.

PAM muistuttaa, että esimerkiksi Rovaniemellä jo nyt kokonaisia kerrostaloja on muutettu käytännössä hotelleiksi, vaikka toiminta on selvästi kaavojen vastaista ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomitsemaa. Liitto nostaa esiin, että muissa isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella, tilanne on kuntien omilla toimilla saatu hallintaan.

– Hallituksen esitys kuitenkin vesittää kuntien toimet ja luo merkittävät kannusteet siirtää asuinkäyttöön kaavoitettuja vuokra-asuntoja lyhytvuokrattavaksi, Rönni-Sällinen sanoo.

– Kaiken kukkuraksi nyt valittua linjaa on käytännössä mahdoton valvoa. Esityksen mukaan majoitusvuorokausista pitäisi kirjaa huoneiston tai rakennuksen haltija, mutta rakennusvalvonnalla ei ole mitään aitoa keinoa tarkastaa, pitääkö kirjanpito paikkaansa. Jos tämä laki hyväksytään, riski kerrostalojen ympärivuotiselle lyhytvuokraukselle kasvaa.

PAMin mielestä valmistelussa pitäisikin palata kesällä 2024 lausuntokierroksella olleeseen malliin, jossa lyhytvuokraus on aina majoitusliiketoimintaa, jos ei itse asu asunnossa.

LAUSUNTOKIERROKSELLA nyt olevalla rakentamislain uudistamisella hallitus pyrkii tarkentamaan, milloin lyhytvuokraus on asunnon normaalia asuinkäyttöä ja milloin taas majoitusliiketoimintaa. Jos kyse on majoitusliiketoiminnasta, on noudatettava myös majoitustoimintaa koskevaa sääntelyä.

PAMin mukaan olennaisin muutos koskee tilannetta, jossa asunnon haltija ei itse asu lyhytvuokrattavassa asunnossa. Jos asuntoa lyhytvuokrataan alle 90 päivää vuodessa, se katsottaisiin normaaliksi asuinkäytöksi. Kunnan päätöksellä rajaa voitaisiin nostaa jopa 180 päivään.

PAM muistuttaa, että normaalissa asuinkäytössä lyhytvuokraajan ei tarvitse noudattaa majoitustoimintaa koskevaa sääntelyä, esimerkiksi matkustajailmoitusvelvollisuutta, esteettömyys- ja turvallisuusvaatimuksia tai kaavan majoitusmääräyksiä. Lyhytvuokraajat eivät myöskään ole arvonlisäverovelvollisia.