– Vartijat ja järjestyksenvalvojat turvaavat päivittäin yhteiskuntamme perustoimintaa ja kriittistä infrastruktuuria, kuten sairaaloita, voimalaitoksia, tuomioistuimia, kauppoja, julkista liikennettä, lentokenttiä, satamia ja rautatieasemia. Toimintaympäristö on kehittynyt laajaksi ja haastavaksi eikä lainsäädäntö ole pysynyt muutoksen perässä, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Järjestyksenvalvojan nimikkeen PAM varaisi jatkossa ei-ammattimaiseen toimintaan, käytännössä kokoontumislain mukaisiin tehtäviin, kuten järjestyksenpitoon kesätapahtumissa, urheilukisoissa ja muissa yleisötapahtumissa.

PAMin esitys perustuu oikeustieteen lisensiaatti Mika Koposen liitolle laatimaan selvitykseen Yksityistä turvallisuusalaa koskevien säädösten haasteet suhteessa käytännön toimintaan (2026).

TÄLLÄ hetkellä vartijat ja järjestyksenvalvojat tekevät PAMin mukaan nimikkeestään riippumatta usein samankaltaisia tehtäviä, kohtaavat samat häiriötilanteet työpareina ja voivat jopa saman työvuoron aikana toimia eri rooleissa.

PAMin vartiointialan sopimusasiantuntijan Markku Saikkosen mukaan tavallinen kansalainen tiedä järjestyksenvalvojien ja vartijan oikeuksien eroja, eivätkä sitä tiedä aina vartiointipalvelujen ostajat tai työn valvojatkaan.

– Välillä, kun päätöksiä vaikkapa voimankäytöstä tehdään sekunnin murto-osissa, se voi olla haastavaa työntekijälle itselleenkin. Tilanne on sekä työntekijän että tavallisen kansalaisen oikeusturvan kannalta kestämätön, hän sanoo tiedotteessa.

Rönni-Sällinen muistuttaa, että vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät voimaa ja puuttuvat työssään suoraan yksilöiden perusoikeuksiin, kuten liikkumisvapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

– Siihen nähden alan koulutusvaatimukset ovat lyhyitä ja valtuudet liian epäselviä. Tehdäkseen työnsä hyvin ja turvallisesti, alan ammattilaiset tarvitsevat selkeät ja riittävät toimivaltuudet sekä nykyistä laajemman koulutuksen.