Rönni-Sällistä on pyydetty ehdolle aikaisemminkin, mutta vielä silloin aika ei ollut kypsä – hän koki voivansa vaikuttaa hänelle tärkeisiin asioihin paremmin ammattiliitossa. Nyt tilanne on muuttunut.

– Tuntuu, että työelämän kehittämisen näkökulmia ei poliitikoilla ole lainkaan. Meidän täytyisi enemmän miettiä, miltä työelämä näyttää, kun siihen vaikuttavat nämä kaikki suuret murrokset – digitalisaatio, tekoäly, ilmastonmuutos, Rönni-Sällinen luonnehtii.

ORPON hallituksen toimet ovat myllertäneet työmarkkinoita ja osuneet erityisesti matalapalkka-aloilla työskenteleviin sekä työttömiin. Turva ja luottamus ovat kokeneet Rönni-Sällisen mukaan kolauksen. Hänen mielestään suunnanmuutos on tarpeen.

SDP lähtee vaaleihin tämän hetken kannatuslukemien perusteella paalupaikalta. Jos puolue pääsee hallitusvastuuseen, millaisia korjauksia nykyhallituksen päätöksiin voidaan tai pitäisi tehdä?

– Kaikki tietävät, että ei ole todellakaan tulossa helppo kausi hallitukselle, oli siellä ketä tahansa. Koen kuitenkin, että esimerkiksi työttömyysturvaleikkaukset ovat menneet niin pitkälle, että muutoksia täytyy tehdä. Myös työlainsäädännön puolella on överihommia, esimerkiksi alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden vapauttaminen pitäisi perua.

Rönni-Sällinen pitää kuitenkin selvänä, että paluuta entiseen ei varmasti ole, eikä kaikessa voi tai kannatakaan pakittaa. Korjaussarjoja, jotka toisivat tasapainoa takaisin työmarkkinoille, silti tarvitaan.

– Mietitään mieluummin niin, että miten asioita pitää uudistaa, koska eihän kaikessa välttämättä se vanha ole ollut optimaalisin. Mietitään ratkaisuja, jotka sopivat tähän päivään ja tulevaisuuteen. Kyllä siellä on paljon asioita, jotka eivät sinänsä maksa mitään, mutta pitäisi saada mietittyä uudestaan, Rönni-Sällinen sanoo.

TYÖELÄMÄASIOIDEN lisäksi Rönni-Sällinen pitää tärkeänä, että oikeusvaltiosta ja demokratiasta pidetään parempaa huolta. Kehitys on ollut tällä vaalikaudella hälyttävää.

– Kaikki nämä järjestöihin kohdistuvat leikkaukset esimerkiksi ovat kansalaisyhteiskunnan vaientamista. Samalla lailla kuin on yritetty heikentää ay-liikkeen asemaa, yritetään heikentää muiden järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta tuoda esille eri kansalaisryhmien mielipiteitä. Myös tämäntyyppinen politiikka vaatii suunnanmuutosta.

Tulevalla vaalikaudella edessä on suuret taloustalkoot, kun julkisia menoja on velkajarrusovun yhteydessä päätetty sopeuttaa nettona 8-11 miljardin euron edestä. Urakka tuntuu Rönni-Sällisestä hurjalta, mutta vielä hurjemmalta hänestä tuntuisi, jos nykyhallitus jatkaisi sopeutusta.

– Kyllä tässä pitää muita keinoja löytää kuin pelkästään se, että viedään köyhiltä ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevilta. Tasapainoisempia keinoja täytyy löytää. Kukaan ei tietysti rakasta veroja niiden itsensä vuoksi, mutta hyvinvointivaltion jotenkuten kasassa pitäminen ei ole mahdollista ilman myös verotuksen keinojen käyttämistä, hän sanoo.

ANNIKA Rönni-Sällinen on koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti. Hän on tehnyt pitkän uran työmarkkina- ja työehtoasioiden sekä elinkeinopoliittisten kysymysten parissa.

PAMin puheenjohtajana Rönni-Sällinen on toiminut vuodesta 2019. Aiemmin hän on työskennellyt eri tehtävissä PAMissa sekä palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa työehtoasioiden päällikkönä ja työehdot-osaston johtajana. Politiikassa hän on toiminut kuluvalla kaudella kotikaupungissaan Espoossa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsenenä.

Kansanedustajaehdokkaaksi hänet nimesi Uudenmaan sosialidemokraatit.