Niin totisesti tulivatkin. Lumi ja Pyry -nimisten jättiläispandojen myötä Helsinki-Vantaan lentokentälle rantautui myös koko talven odotettu lumimyräkkä.

Pandoja ja lunta odotellessa tänne laskeutui myös jo aiemmin rivisuomalaisille kohtalaisen tuntematon ilmiö.  Ilmiö, josta ei torikahveille puhuta.

Diplomaattipiireille hyvinkin tuttu panda-diplomatia tuli tännekin. Se tunnetaan myös pehmeänä voimana, jota Kiina on hanakasti käyttänyt viime vuosina. Kiina edistää voimakkaasti pyrkimyksiään pehmeällä voimalla samalla kun se kasvattaa kovaa sotilasvoimaansa.

– Kiinalaisten mielestä malesialaisviranomaiset viivyttelivät tutkinnassa, sanoo Turun yliopiston Kiina-tutkija Jukka Aukia.

Tapaukset ovat The Diplomat-lehden Aasian painoksen mukaan vain pari monesta tusinasta.

Turun yliopiston Kiina-tutkija Jukka Aukia ei usko Suomella olevan suurta vaaraa joutua Kiinan panda-diplomatian kohteeksi. Myöskään Kiinan käyttämä nk. pehmeä voima ei uhkaa Suomea. Aukia väitteli tohtoriksi aiheesta marraskuussa Turun yliopistossa.

– Suomi on perinteisesti harrastanut hyvin varovaista Kiina-politiikkaa. Siksi varmaankin pandat ovat nyt täällä, eivätkä esimerkiksi Norjassa, Aukia sanoo.

–  Norjalle ei ole todennäköisesti tulossa pandoja lähiaikoina, Aukia arvioi aiemmin MTV:n uutissa. Hän viittasi Norjan ja Kiinan erimielisyyksiin viime vuonna kuolleen rauhannobelisti Liu Xiaobon kohtelusta.

Suomeen suuntautuva kiinalaisturismi on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Myös Suomen ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut suotuisasti. Ähtäriin salaista reittiä tänään kuljetettavat pandat ovat oleellinen osa Kiinan pehmeää politiikkaa.