Näin kysyttiin eduskunnan globaaliryhmän, suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingon ja kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin vaalikeskustelussa eilen illalla Helsingissä.

Paneeliin osallistuivat kahdessa eri ryhmässä kansanedustaja, kansanedustaja Pia Kauma (kok.), kansanedustaja Tom Packalén (ps.), puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.) ja kansanedustaja Hussein al-Taee (sd.) sekä toisessa ryhmässä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) Eva Biaudet (r.) ja kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.).

Pia Kauma totesi käytettävissä olevan rahan määrän olevan rajallista.

Tom Packalén muistutti valtion korkomenojen huimasta kasvusta, mutta tuki hänkin BKT:n 2 prosenttia.

– Jossain vaiheessa meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kaatuu, me emme pystyy enää antamaan mitään kehitysapua, jos meillä ei sitä rahaa ole. Maanpuolustukseen siirretty raha on myös rauhantyötä. Se takaa meille turvallisuuden. Kukaan ei halua tänne tulla, jos meillä on puolustus kunnossa, hän sanoi.

RIIKKA Pirkkalainen totesi jo keskustan vaaliohjelman alkavan sanoilla “puolustamme Suomea”.

– Ymmärrämme ja hyväksymme täysin sen, että Natoon liittyminen tarkoittaa myös sitä, että 2 % bruttokansantuotteesta käytetään puolustusmenoihin. Ymmärrämme hyvin sen, että tässä julkisen talouden tilanteessa se todennäköisesti tarkoittaa säästämistä aika monesta muusta hallinnonalasta.

Hussein al-Taee pohti, että puolustus on myös pehmeää puolustusta. Hän avasi keskustelua siitä, voisiko 2 %:n puolustusmenojen BKT-tavoitteeseen lukea osin mukaan myös rauhan työtä.

– Puolustus on heikoimmillaan silloin, kun se tapahtuu “omien muurien” kohdalla. Paras puolustus on se, kun pystytään ennaltaehkäisemään sotaisia kriisejä. Minun mielestä tätä keskustelua ei ole pystytty käymään, koska lähtökohta ihmisillä poliittisissa debateissa ja tenteissä on se, että puolustus on kovaa puolustusta, al-Taee totesi.

Hän painotti tulevien kriisien ja konfliktien ehkäisemistä.

– Ilmasto tulee tuomaan nälkää, kuivuutta ja siirtolaisuutta. Jos me rakennamme muureja tässä kohtaa, se on aivan varmaa, että ne ihmiset ovat meidän muureillamme tässä lähiaikoina, jolloin me mokaamme sen ja se on paljon kalliimpaa (kuin että) investoidaan jo nyt.

RIIKKA Pirkkalainen sanoi, että osana kestävää kehitystä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on hyvä esimerkki siitä, miten kovempia taloudellisia arvoja sekä pehmeämpiä arvoja ja kehitysyhteistyötä pystytään edistämään.

– Kun me tuemme kehittyviä maita vaikkapa oman ruokaturvan kehittämisessä, siirtymisessä kohti uusiutuvia energialähteitä, me pystymme tarjoamaan myös vaikkapa suomalaisille yrityksille talouden kasvun näkökulmia ja viennin näkökulmia. Eli kannattaa myös sovittaa ratkaisuhakuisesti yhteen näitä tavoitteita.

Hanna Sarkkiselta, Eva Biaudet’lta ja Saara Hyrköltä tiedusteltiin, onko Suomen mahdollista profiloitua kantamalla vastuuta laajemmasta turvallisuudesta osana puolustusliittoumaa.

Hyrkkö totesi olevan selvää, että Naton jäseneksi liitytään vahvasti puolustuksellisista syistä. Hän sanoi kuitenkin, että Suomen arvojen ja ulkopolitiikan periaatteiden pitää kantaa kaikissa kansainvälisissä pöydissä.

Hyrkön mukaan Suomella voi olla paljon annettavaa, koska maassamme on vahva traditio kokonaisturvallisuuden huomioimisesta. Varautumista mietitään hyvin monilla muillakin tavoilla kuin sotilaallisesti.

– Kyllähän Natossakin yksi ydintehtävä on esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot, joiden pitäisi lähteä laajemman turvallisuuden rakentamisesta.

Biaudet muistutti, että Nato on kiinnittänyt huomiota myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.

HANNA Sarkkinen peräänkuulutti politiikkajohdonmukaisuutta ja sitä, että Suomi toimii myös Natossa omien periaatteidensa mukaisesti.

– Kyllä minä ajattelen, että Suomen paikka loistaa Naton sisällä on varmaan kokonaisturvallisuusnäkökulma.

Hän painotti myös, että Nato on puolustusliitto eikä se harmonisoi ulkopoliitiikkaa.

– On erittäin tärkeää, että Suomi säilyttää aktiivisen omalla profiililla olevan ulkopolitiikan eikä sitten myöskään ajauduta jonkinlaiseen uussuomettuneiseen positioon Naton kautta. Meillä on kuitenkin edelleen oma ulkopolitiikkamme, EU- ja YK-vaikuttaminen.

Sarkkinen lisäsi, ettei Nato sinällään aja jäsenmaita mihinkään tiettyyn profiiliin, mutta on riski, että esimerkiksi Suomi itse ajaisi itsensä asentoon, jossa emme tunnistaisi omia painopisteitämme kuten ihmisoikeusperustaisuutta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Asia on Sarkkisen mukaan Suomen omissa käsissä.

PANEELIN ensimmäiseltä ryhmältä kysyttiin myös, pitäisikö Suomen säätää kansallinen yritysvastuulaki, joka määrittelee yritysten vastuullisuusvelvoitteet myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Tom Packalén, Pia Kauma ja Hussein al-Taee nostivat vihreän lapun hyväksymisen merkiksi. Riikka Pirkkalainen jäi ainoana ei-kannalle.

– Suomen ei pitäisi säätää kansallista yritysvastuulakia, joka olisi sääntelyä erityisesti suomalaisille yrityksille, mutta Euroopan unionin tasolla Suomen kannattaa edistää Euroopan laajuista yritysvastuulainsäädäntöä, Pirkkalainen perusteli.

Tom Packalén totesi, että Suomen pitää huolehtia myös omasta kilpailykyvystä, jottei heikennetä omaa asemaa suhteessa Euroopaan ja muihin verrokkimaihin.

– Ajattelin itsestäänselvästi Suomen osana EU:ta, että tämä olisi EU-direktiivin mukainen toimintatapa, Pia Kauma selvitti äänestyksen jälkeen.

Al-Taee tukee kansallista yritysvastuulakia senkin takia, että Suomi pääsisi lain tuomalla kokemuksella määrittämään myös EU-lainsäädäntöä.

– Minä luulen, että suomalaiset yritykset, jotka pääsevät ennakolta tekemään muutoksia, ovat kilpailukykyisempiä EU:n sisällä, sitten kun se tulee EU:hun, al-Taee sanoi.

Paneelin vetivät Finnfundin viestintäjohtaja Unna Lehtipuu ja Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Pitäisikö Suomessa olla kansallinen #yritysvastuu'laki? @rauhantaee @TomPackalen @RPirkkalainen ja @PiaKauma äänestävät @Finnfund'in, @FingoFi & @SuomenEduskunta globaaliryhmän #KestäväTulevaisuus2023 paneelissa.

Seuraa keskustelua👉https://t.co/bvZ8OzyKSu #eduskuntavaalit2023 pic.twitter.com/CfaPhPDo2h

— Finnfund (@Finnfund) March 14, 2023