– Uudistus vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, se on lukion tärkein tehtävä. Opintojen uusi rakenne luo uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja monipuolistaa lukio-opintojen tarjonta, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Uudistuksen keskeisenä muutoksena esitetään, että lukiossa siirryttäisiin opintopisteisiin. Esityksen mukaan lukiossa nykyisin laskettavat kurssit korvattaisiin opintopisteillä. Kaksi opintopistettä vastaisi yhtä kurssia. Esityksessä lukio-opintojen laajuus olisi nuorille tarkoitetussa koulutuksessa 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa 90 opintopistettä.

Lukion oppimäärä säilyisi kolmivuotisena ja sitä tarjottaisiin edelleen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Myös opetuksen määrä säilyisi ennallaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uusittu rakenne mahdollistaisi entistä joustavamman opetuksen. Lukiokoulutukseen voisi sisältyä koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla aiempaa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat voivat syventää esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa osaamistaan.

Ministeriö tiedottaa, että lukio-opintojen aikana varmistetaankin, että opiskelija saa tarvittavat jatko-opintovalmiudet yleissivistyksen ohessa.

Jatkossa kaikilla lukiolaisilla olisi mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin. Kaikilla lukioilla olisi velvoite järjestää osa opinnoista yhdessä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.

Nykyisiin oppiaineisiin ja niiden välisiin suhteisiin ei esitetä muutoksia. Jokaisen nykyisin pakollisen oppiaineen pakollisuus siis säilyy Ministeriön tiedotteen mukaan. Kuitenkin esimerkiksi terveystiedon oppiaine katsotaan jatkossa sisältyvän humanistis-yhteiskunnallisiin opintoihin, joten kyseisen opintojen painotukset voivat muuttua.

Grahn-Laasonen vakuuttelee ministeriön tiedotteessaan, että yleissivistys säilyy jatkossakin lukiokoulutuksen ytimessä. Seuraavassa lauseessa hän kuitenkin toteaa yleissivistyksen olemuksen olevan muuttumassa opintojen pirstaleisuudesta ja irrallisista tiedoista kohti entistä syvällisempää osaamista, taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa.

– Luovuudella, innovatiivisuudella ja opiskelijoiden sisäisellä motivaatiolla tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Uusi rakenne on ennen kaikkea mahdollistava. Se ohjaa oppiaineet vahvempaan yhteistyöhön ja avaa lukemattomia mahdollisuuksia rakentaa kunkin lukion tarpeisiin ja painotuksiin parhaiten sopivia kokonaisuuksia, Grahn-Laasonen jatkaa.

Esityksen toinen keskeinen uudistus liittyy opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen lisäämiseen. Lakiesityksen mukaan lukiolaiset saisivat halutessaan ryhmämuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi enemmän säännöllistä, henkilökohtaista ohjausta lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyen.

Lukioille tulisi myös jälkiohjausvelvoite eli ohjausta saisivat myös opintonsa keskeyttävät opiskelijat sekä ne ylioppilaat, jotka ovat jääneet ilman jatko-opintopaikkaa.

Kaikkien opiskelijoiden tulisi myös opintojen alussa laatia ohjatusti henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opintoja, ylioppilastutkintoa sekä jatko-opintoja koskevia tavoitteita.

Lakiin lisättäisiin oppimisen tukea koskevat säännökset.  Opiskelijalle, jolla on oppimisvaikeuksia, annettaisiin opetushenkilöstön yhteistyönä toteutettavaa erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy esityksessä kuitenkin ennallaan nuoret saavat jatkossakin kuraattorin, terveydenhoitajan sekä psykologin palveluita tarpeidensa mukaan.

Esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitto (SLL) on jo ilmaissut tyytyväisyytensä etenkin jälkimmäiseen esitykseen. Liitto kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että lakiluonnoksessa esitetään opiskelijalle oikeutta erityisopetukseen.

– Tämän päivän ja myös tulevaisuuden lukiolaiset ovat moninainen joukko, joista osa tarvitsee opintoihinsa lisätukea. Riittävät tukipalvelut ovat tärkeä tekijä siinä, että jokainen nuori voi suorittaa toisen asteen tutkinnon”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro toteaa tiedotteessa.

Lakiesitys siirtyy nyt eduskunnan lausuntokierroksella, jossa se on maaliskuun 7. päivään saakka. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2019.