Samoihin kysymyksiin törmätään myös koululaitoksissa. Opetusneuvos Kristina Kaihari vasta opetushallituksessa historian ja yhteiskuntaopin kehittämisestä.

Hänen mukaansa kouluissakin on tärkeä tuoda esiin, minkä takia sodasta on erilaisia nimityksiä.

– Sisällissotaa pidetään noin yleisesti kaikkein neutraalimpana. Koulussa on tärkeä avata, miksi erilaisia termejä on käytetty. Opettajan tehtävä on nimenomaan tuoda eri näkökulmat ja termit esiin, se on opetuksen lähtökohta.

Kaiharin mukaan niin yläasteen kuin lukion oppikirjat lähtevät liikkeelle sisällissota-termistä, mutta eri sodan nimitykset ja niiden selitykset käydään kirjoissa läpi.

Yläkoulussa Suomen 1900-luvun historiaa, itsenäistymistä ja sisällissotaa käsitellään paikkakunnasta ja koulusta riippuen joko 7. tai 8. luokalla. Lukiossa asiat tulevat eteen uudelleen Itsenäisen Suomen historia -nimisellä pakollisella kurssilla.

Alakoululaisten opetussuunnitelaan sisällissota ei kuulu, mutta Kaiharin mielestä sen käsittely voi olla paikallaan etenkin paikkakunnilla, joiden historiaan sisällissota on voimakkaasti vaikuttanut.

– Meillä on aika paljon yhtenäisiä peruskouluja eli vuosiluokat 1-9 ovat yhdessä, myös pienten kanssa voidaan suhteutettuna ikäkauteen käsitellä asioita oikealla tavalla, Kaihari katsoo.

Opettajat hyödyntävät oppikirjojen ohella sisällissodan opettamisessa verkossa olevaa materiaalia. Esimerkiksi Tampereella kaupunki on tuottanut monien yhteistyökumppaneiden kanssa Koskesta voimaa -sivuston, jolla sisällissodan merkittävänä tapahtumapaikkana olleen Tampereen sodanaikaisia tapahtumia käydään läpi.

Sisällissodan muistovuonna erilaista lisämateriaalia on tarjolla koulujen käyttöön. Sitä on muun muassa opetushallituksen edu.fi-sivustolla. Myös erilaisia historiaan liittyviä mobiilisovelluksia on kehitelty.

– Näkisin, että kaikilla opettajilla on monipuolinen materiaali käytössä. Sisällissota on niin olennainen osa 1900-luvun Suomen historiaa, että se on kaikissa oppimateriaaleissa hyvin vahvasti esillä.

– Uskon, että aika monella paikkakunlla tehdään myös ryhmätöitä, käydään museoissa – tehdään enemmänkin kuin opetussuunnitelman perusteissa ilmenee. Monessa koulussa voi tänä vuonna olla painotuksena vuoden 1918 tapahtumat, voi olla esimerkiksi teemapäivää ja -viikkoa, Kristina Kaihari jatkaa.

Hän itse suosittelee, että kouluissa järjestettäisiin sisällissotaan keskittyvä teemaviikko.

Kristina Kaihari on itse kotoisin Tampereelta. Kun hän 1980–1990-luvuilla opetti yläasteella ja lukiossa, sodan tapahtumat käytiin perusteellisesti läpi. Tampere tarjoaa loistavat mahdollisuudet kävellä myös tutustumassa erilaisiin paikkoihin, joissa sodan tapahtumat tulevat konkreettisesti verkkokalvolle.

Kaihari painottaakin, että paikalliset ratkaisut opetuksessa ovat tärkeitä. Niiden kautta voi painottaa opetuksen kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä ja tätä kautta historia ja kulttuuriperintö jäävät entistä paremmin muistiin.

Kaiharin tiedossa ei ole tutkimusta tai selvitystä, jossa olisi mitattu nuorten sisällissota-tietoutta.

– Kun on tehty oppimistulosten selvityksiä ja asenneselvityksiä, niiden perusteella historia on oppiaine, joka kiinnostaa poikia kaikkien eniten verrattuna muihin oppiaineisiin. Nämä Suomen historian tapahtumatkin ovat sellaisia, Kaihari muistuttaa.

Hän muistelee omaa aikaansa opettajana Tampereella. Vaikka hän kävi melko yksinkertaisilta piirtoheitinkalvoilta läpi sisällissodan tapahtumia, paikkakuntaan liittyvä tarinointi opi painunut voimakkaasti poikien mieleen.

– Sellaisetkin kundit joilla oli oppimisvaikeuksia, olivat sanasta sanaan kirjoittaneet tarinoita, joita olin kertonut, mistä valkoiset tulivat, missä oli punaisten ensimmäinen konekivääriasema, miltä kaupunki silloin näytti. Se oli jotenkin minusta tosi sykähdyttävää.

Kaihari muistuttaa, että historian opetuksen tavoitteena on muun muassa ohjata oppilasta ymmärtämään historiallisten tapahtumien syitä ja ihmisten toimintaa sekä analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta.

Erityisen tärkeää sisällissodastakin puhuttaessa on opetuksen moniperspektiivisyys.

Kaihari mukaan huonoa opetusta olisikin nimenomaan se, jos ei tuo erilaisten historiallisten tapahtumien moniperspektiivisyyttä ja tapahtumien kontekstia esiin.

Kaihari allekirjoittaa, että myös sovinnon ajatus on hyvä läpäisevä teema sisällissodasta opetettaessa.

– Toki sovinto-ajatus on tänä päivänä tärkeä kaikessa koulutyössä, samoin tasa-arvo ja toinen toistensa kunnioittaminen. Positiivinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä uusissa opetustunnitelmissa. Historiassa tärkeää on myös, mitä siitä voidaan oppia tätä päivää varten – miten voidaan ennaltaehkäistä sotia, miten jo pieniä kiistoja voidaan varhaiskasvatuksesta asti ehkäistä.

Sisällissodan tapahtumien nopeatempoisella etenemisellä on yhtymäkohtansa nykypäivän yhteiskuntaan ja maailmaan. Siksi se tarjoaa Kaiharin mukaan erinomaisen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen opettamiseen.