Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Paperittomuus on ilmiö, joka ei katoa itsestään” – sisäministeriö selvitti ratkaisuja oleskeluoikeudetta Suomessa olevien tilanteeseen

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kuvituskuvassa turvapaikanhakijoita aikuisille turvapaikanhakijoille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa Siikajärvellä 5. lokakuuta 2015.

Sisäministeriössä on valmistunut selvitys, jossa etsittiin ratkaisuja ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevien tilanteeseen. Päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskeluoikeutta elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle. Selvitys herätti jo etukäteen runsaasti julkista keskustelua.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Paperittomuus on ilmiö, joka ei katoa itsestään. Paluiden lisäksi tarvitaan myös täydentäviä ratkaisuja. Juuri niitä on sisäministeriössä nyt selvitetty, toteaa tiedotteessa sisäministeriötä johtava Krista Mikkonen (vihr.).

Ministeriö on pohtinut, kuinka Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015-2016 hakeneiden ja täällä pitkään ilman oleskeluoikeutta olevien oleskelu voisi olla perusteltua laillistaa. Ministeriössä on pohdittu erillislailla tehtävää kertaluontoista ratkaisua jollekin erikseen määriteltävälle ryhmälle, esimerkiksi lapsiperheille.

Nykyisiä ulkomaalaislain pykäliä on selvityksen mukaan vaikeaa muuttaa siten, että ne ratkaisisivat tämän hyvin eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tilanteen ja samalla vastaisivat tulevaisuuden haasteisiin.

“Ministeriö saa selvittää mitä haluaa”

SDP:n ja keskustan hallintovaliokuntaryhmät toteavat omassa tiedotteessaan, että ne vastustavat laittomasti maassa olevien tilanteen ratkaisun kertalaillistamisella.

-  Ministeriö saa oman toimivaltansa rajoissa selvittää mitä haluaa, mutta SDP:n ja Keskustan hallintovaliokuntaryhmät eivät näe kestävän maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta selvityksessä esitetyn 3  000 laittomasti maassa olevan henkilön laillistamista järkevänä. Tällainen päätös olisi poikkeus yhteispohjoismaisesta linjasta ja siten hallitusohjelman vastaisia.

Lisää aiheesta

Ministeriön mukaan lähtökohtana olisi edelleen, että ilman oleskeluoikeutta oleva poistuu maasta. Paluu ei kuitenkaan pelkästään riitä ratkaisuksi, koska yhteistyö lähtömaiden kanssa ei aina toimi.

-  Julkisuudessa on ollut esillä yhteistyö Irakin kanssa. Toki joitain paluita saadaan sinnekin onnistumaan, sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa ylijohtaja Minna Hulkkonen.

Luvan edellytyksinä voisi ministeriön selvityksen mukaan olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin.

Passivaatimukseen lievennystä?

Ministeriö teki myös selvityksen lakimuutoksesta, jolla lisättäisiin harkinnan varaa passivaatimukseen. Henkilölle voitaisiin myöntää oleskelulupa ja muukalaispassi, jos hän täyttää kaikki muut oleskeluluvan edellytykset paitsi passivaatimuksen.

-  Käytännössä on huomattu, että esteenä oleskeluluvan saamiselle on joissain tapauksissa ollut se, että henkilöllä ei ole ollut esittää voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, sanoi johtava asiantuntija Kukka Krüger.

Henkilö pääsisi hankkimaan oman maansa passin, jolla sitten todistaa henkilöllisyytensä jatkolupaa hakiessaan. Suomesta käsin oman maan passin hankkiminen ei aina välttämättä onnistu.

-  Mistään muusta oleskeluluvan edellytyksestä ei poikettaisi vaan ne tulisi täyttyä, Krüger sanoi.

Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3  000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015-2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä noin joka kymmenes on lapsia, jotka ovat maassa vanhempiensa kanssa, ministeriöstä kerrotaan.

Selvitysten taustalla on laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma, joka on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021-2024.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE