Metsäteollisuuden huonot uutiset alkavat olla niin tuttua kauraa, etteivät ne juuri isoja otsikoita synnytä, Vanhala harmittelee. Viimeisin, Metsä Groupin ilmoitus lopettaa vanerituotanto Suolahdessa on ikävä uutinen metsäteollisuudesta, vaikka se ei suoraan koske Paperiliiton vaan Teollisuusliiton jäseniä. Osansa irtisanomisista ovat viimeisen vuoden aikana saaneet myös paperityöläiset.

Viimeisin ilmoitus tuli tämän kuun alussa, kun metsäyhtiö UPM kertoi aloittavansa muutosneuvottelut Fibres-liiketoiminta-alueellaan. Neuvottelut käydään noin 110 työtehtävän mahdollisesta vähentämisestä eri puolilla Suomea.

Eivätkä väen vähentämistä karta muutkaan metsäyhtiöt. Paperiliiton puheenjohtaja hieman epäilee, että tällä manööverillä maksatetaan jo keväällä käydyn palkkakierroksen kustannuksia.

– Mutta toivottavasti naru ei jää siinä vetävän käteen, että vähennetäänkin liian paljon. Se alkaa näkyä työnsä säilyttäneiden jaksamisessa. Ja siihen miten uutta porukkaa saadaan ylipäänsä alalle, hän pohtii.

PAPERIN, kartongin ja sellun tuotanto tuo siis työtä Paperiliiton jäsenille. Painopaperi erityisesti ei ole käynyt kaupaksi enää pitkään aikaan, kun paperin myynti on alamaissa eikä paperikoneille ole keksitty muutakaan käyttöä.

– Toki maailmaan vielä paperia mahtuu, mutta muun muassa Stora Ensohan on luopunut Suomessa paperikoneista lähes kokonaan. Sillä ei ole enää kuin yksi paperikone Anjalan tehtaalla.

Ja mahtuu myös lyhytkuituista sellua, joihin investoidaan maailmalla Vanhalan mukaan valtavasti. Stora Ensolta on yhdessä sikäläisen yhtiön kanssa tulossa Brasiliaan kolmen miljoonan tonnin sellutehdas, jonka tuotantomäärä on enemmän kuin Äänekosken ja Kemin tehtaiden tuotanto yhteensä. UPM:llä puolestaan on Uruguayssa uusi kahden miljoonan tonnin sellutehdas.

– Lyhytkuituista sellua alkaa valua Eurooppaankin, joka korvaa osaltaan koivusellun puutetta. Se tuli kaikki Venäjältä.

Painetta metsäteollisuuden toimintaan tuovat lisäksi ilmastonmuutos, keskustelu hiilinieluista ja mahdolliset hakkuukiellot.

– Ei tämä ihan helppo yhtälö ole, Vanhala huomauttaa.

SUOMEN kruununjalokiven, metsäteollisuuden, kivijalkaa nakertaa erityisesti maailmanmarkkinoiden tilanne, Vanhala arvioi.

– Suomen sellusta suurin osa menee vientiin ja nimenomaan Kiinaan ja ne markkinat ovat nyt seis.

Muutkaan metsätaloustuotteet eivät käy tällä hetkellä kaupaksi. Kartongilla on sama tilanne kuin sellulla. Vanhalan mukaan kaikkien Suomessa toimivien metsäyritysten tilauskirjat olivat viime keväänä punaisella jopa historiallisen paljon.

Vanhala odottaakin mielenkiinnolla, miten käy seisovilla markkinoilla Stora Enson erittäin mieluisalle investoinnille. Se käynnistää ensi vuonna Oulussa uuden kuluttajapakkauskartongin tuotantolinjan.

Petri Vanhala ei voi vannoa, etteikö koneita Suomessa enää koskaan sammu. (Kuva: Nora Vilva)

VAIKEAAN tilanteeseen on tietysti vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kun venäläinen puu on poissa pelistä. Kun tarjontaa on vähän, raaka-aineen hinta on noussut rajusti.

Puupula on hieman helpottunut Vanhalan mukaan, kun tuotantoa on heikon kysynnän takia ajettu alas. Hän pelkää pahoin, että tuotannon taas vauhdittuessa puun hinta nousee taas niin korkeaksi, että edessä voi olla jälleen kerran tuotantolinjojen sulkemisia.

– Jos raaka-aineen hinta nousee kovasti ja kysyntää ei ole tarpeeksi maailmalla, en voi vannoa, että koneita ei koskaan enää sammu, Vanhala sanoo.

Hän viittaa muun muassa Stora Enson Sunilan sellutehtaan kohtaloon Kotkassa. Yhtiö ilmoitti viime syksynä sulkevansa tehtaan ja syyksi se kertoi puun hinnan kestämättömän kovan nousun. Se on ollut viime aikojen kovin kolaus, kun 240 sunilalaista menetti työpaikkansa.

JOTAIN hyvääkin huolestuttavassa tilanteessa on. Paperiliitto ja metsäyhtiöt neuvottelivat noin 30 yrityskohtaista kaksivuotista sopimusta keväällä – ja ilman työtaisteluita, Vanhala huomauttaa.

– Löysimme yhtiöiden kanssa järkevät ratkaisut. Ainakin tiedämme nyt sen, mikä on sopimusten kustannusvaikutus kahden vuoden ajan.

Mikä on paperityöläisten mieliala? Vanhala vastaa, että riippuu siitä, missä päin Suomea sitä kyselee. Missä on investoitu, mieliala on hyvä, missä on vähennetty väkeä ja suljettu tuotantolinjoja, mieliala on matala. Lomautukset rassaavat joka puolella maata.

– Ei voi kyllä sanoa, että suomalaisen paperityöläisen hymy olisi leveä, Vanhala kuvailee.

Puheenjohtaja ei anna kovia tyylipisteitä siitä, miten yhtiöt ovat hoitaneet muutosneuvottelut ja jälkihoidon.

– Työnantaja päättää ja ilmoittaa, että se oli tässä. Aika raakaa peli on nykyään.

VALTIOVALLAN vastuu teollisuuden edellytysten luomisessa pitäisi Vanhalan mielestä olla paljon vahvempi. Häntä huolestuttaa erityisesti Itä-Suomen tilanne. Poliitikot puhuvat paljon siitä, mutta tekoja Paperiliiton puheenjohtaja ei ole liiemmin nähnyt.

– Jollekin Turun radalle ollaan laittamassa neljä miljardia euroa ja sitten toisessa vaakakupissa on kokonainen Itä-Suomen teollisuus, joka kaipaisi jo geopoliittisista syistä oikeasti investointeja ja tukea.

Venäjän arvaamattomuus tekee rajan pinnasta riskikeskittymän, saati jos metsäteollisuus näivettyy ja häipyy.

– Sinne ei jää mitään. Kaakonkulmalla ei ole kohta ihmisiä ollenkaan, jos tehtaat eivät pysy käynnissä, Vanhala varoittaa.

Sentään jotain valopilkkuja on kaakossakin. Metsä Group käynnistää Simpeleen kartonkitehtaan modernisoimiseksi kymmenien miljoonien investointiohjelman. Yhtiö on investoinut myös Kemiin, jossa vihitään ensi vuonna käyttöön uusi sellutehdas.