“Paras saavutettavissa oleva tulos” – EK: Olemme mukana

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoo hyväksyvänsä työmarkkinaratkaisun.

– Se oli paras saavutettavissa oleva tulos, kertoo Jyri Häkämies.

EK:n hallitus linjasi iltapäivällä kantaansa kilpailukykypakettiin, josta järjestöt sopivat. STTK ja Akava ilmoittivat jo aiemmin hyväksyvänsä sopimuksen.

SAK sen sijaan kertoi maanantaina, että se tekee lopullisen päätöksensä vasta ensi viikon maanantaina. SAK:laiset liitot käsittelevät kantojaan tämän viikon aikana.

EK:n Häkämies sanoo, että EK:n oletus on, että sopimuksesta tulee kattava.

– Lähdemme siitä, että kaikki ovat mukana, hän kommentoi AKT:n mahdollista poisjääntiä.

Keskustelua aiheesta

D-studio: Maksavatko julkisen sektorin naiset liian kovan hinnan “kikyn” synnystä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine?

Kuva: Jari Soini

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ottaa kantaa D-Studion videolla niin sdanotun kilpailukykysopimuksen kustannuksiin ja sen jakautumiseen.

Niemi-Laineen pitkä haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 1.9. Lisää maistiaisia jutusta ilmestyy verkossa keskiviikkona 31.8..

Keskustelua aiheesta

“Haemme siivoojaksi Suomen kansalaista” – Toinen syrjivä työpaikkailmoitus on poliisiasia

Kuva: Kari Hulkko
tyopaikkakarihulkko
Työn etsintää MOL-palvelusta. Kuvan henkilö ei liity uutiseen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi touko-kesäkuussa tehostetusti työpaikkailmoituksissa ilmenevää työsyrjintää Etelä-Suomessa. Tulos: 60 ilmoituksessa oli hakukriteereinä perusteita, joiden voidaan katsoa olevan syrjiviä. Useimmissa näistä hakijalta edellytettiin Suomen kansalaisuutta, suomea äidinkielenä tai tiettyä ikää ilman, että tähän oli hyväksyttävää työstä johtuvaa perustetta.

Tarkastaja Maarit Lehmussilta kertoo Demokraatille, että syrjivät työpaikkailmoitukset ovat todella yleisiä. Ennen niitä löytyi kuitenkin vieläkin enemmän.

– Ne ovat vähentyneet, koska olemme valvoneet niitä useina vuosina. Kun ensi kerran valvoimme, niitä löytyi satoja, hän kertoo.

Syrjivissä työpaikkailmoituksissa oli esimerkiksi vaadittu lakimieheltä suomea äidinkielenä, kuorma-autokuskilta erinomaista suomen kielen taitoa, siivoojalta Suomen kansalaisuutta ja kuljettajalta vähintään 23 vuoden ikää.

Lehmussilta haki erilaisin hakusanoin syrjiviä ilmoituksia työ- ja elinkeinoministeriön MOL-palvelusta.

–Esimerkiksi tänä aamuna kun katsoin tunnin, löysin uusia ilmoituksia 12, jossa voidaan epäillä syrjintää.

Työnantajat ovat ryhdistäytyneet.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on lähettänyt syrjivän työpaikkailmoituksen tehneille 60 työnantajille selvityspyynnön. Vain kahdella heistä oli osoittaa asettamalleen hakukriteerille hyväksyttävä peruste. Muille työnantajille annettiin asiasta toimintaohje.

Suurin osa työnantajista myönsi, että heillä ei ole hakukriteerille hyväksyttävää perustetta. Osa vetosi tietämättömyyteen lain määräyksistä tai siihen, että joku muu oli laatinut ilmoituksen. Työnantaja kuitenkin vastaa aina työpaikkailmoituksen sisällöstä.

Mikäli syrjintä työpaikkailmoittelussa on toistuvaa, työsuojeluviranomainen harkitsee erikseen, mihin jatkotoimenpiteisiin se ryhtyy. Maarit Lehmussilta kertoo, että jos työnantaja ei ensimmäistä varoitusta usko vaan toistaa syrjivän ilmoituksen, työsuojelun vastuualue laatii asiasta tutkintapyynnön poliisille.

– Tänä vuonna toimitaan näin. Tutkintapyyntö ei poista sitä, että samalla kohdistamme työnantajaan hallinnollisia pakkotoimenpiteitä, Lehmussilta kertoo.

– Meille ei ole vielä ollut yhtään sellaista tapausta, että työpaikka olisi toisen kerran julkaissut tällaisen, vaan ne ovat ryhdistäytyneet.

Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty uudessa yhdenvertaisuuslaissa hyvin selkeästi.

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoonaa henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.

Raportti: Irakilaiset välittävät somessa Suomesta positiivista kuvaa – Myös islamofobiaa esiintyy

Suomen irakilaispakolaiset kokevat Suomen pääosin houkuttelevana ja turvallisena maana asua. Sosiaalisessa mediassa Suomesta välitetään etenkin nuorten parissa positiivista kuvaa Irakissa asuville.

Samaan aikaan irakilaiset kertovat kokeneensa myös islamofobiaa uskonnollisesta taustastaan riippumatta.

Pääosa Suomen irakilaisista on uskonnoltaan sunni- tai shiiamuslimeja, mutta joukossa on myös muiden uskontojen edustajia ja uskonnottomia. Etniseltä taustaltaan he jakautuvat arabeihin ja kurdeihin.

Sosiaaliantropologi Marko Juntusen Suomen irakilaispakolaisia käsittelevän raportin mukaan irakilaisten kotoutumista vaikeuttavat uuteen maahan sopeutumisen lisäksi myös näiden ryhmien keskinäiset näkemyserot.

Raportin mukaan he kantavat väkivaltaisen ja voimakkaan jaottelun sävyttämää Irakin historiaa jatkuvasti mukanaan, mikä näkyy heidän arjessaan.

Suomessa irakilaiset niputetaan helposti yhdeksi ryhmäksi, sillä heidän kotimaansa taustoja ei tunneta. Keskeisenä ongelmana on myös uskonnon näkeminen yhteiskunnallisena tai poliittisena asiana.

Raportin mukaan viime vuonna Suomeen tulleista pakolaisista yli 60 prosenttia oli irakilaisia.

Veikkauksen pomon 32000€/kk-palkka kuohuttaa – Rinne: “Sipilän kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa Veikkauksen toimitusjohtajan jättipalkasta syntyneeseen keskusteluun.

Rinteen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää uuden toimitusjohtajan palkkauksessa ja ottaa asia esille vastuuministerin, Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Rinne sanoo, että 32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Rinne muistuttaa Facebookissa, että reilu vuosi sitten Sipilä pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Lisäksi pääministeri ajoi palkkoja leikkaavaa kilpailukykysopimusta. Hallitus uhkasi myös pakkolaeilla, mikäli sopimukseen ei suostuttaisi.

— Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää. Nyt on nähty, että vetoomuksella ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta. Sipilän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että ”yhteiset talkoot” ei kosketa kaikkein varakkaimpia.

Palkansaajille pakko, yritysjohtajille valinnanvapaus, Rinne kiteyttää.

— Tämä on täysin väärä viesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kertoo sekä pääministeri Sipilän että hallituksen huonosta pelisilmästä.

Rinne kysyykin Sipilältä:

— Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Keskustelua aiheesta

Näin suomalaisten käsitys sopivasta eläkeiästä muuttui kyselyn mukaan

Suomalaisten sopivana pitämä lakisääteinen eläkeikä on noussut viime vuodesta, käy ilmi Nordean Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tällä hetkellä sopiva eläkeikä on kyselyn perusteella 65–66 vuotta, kun vielä vuosi sitten arvio sopivasta eläkeiästä oli noin kaksi vuotta alempi eli 63–64 vuotta.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan kyselyn perusteella vaikuttaa, että suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen nousevasta eläkeiästä.

Kysely toteutettiin maaliskuussa internetpaneelissa. Siihen vastasi yli tuhat työssäkäyvää 23–65-vuotiasta.

AVAINSANAT