Kela maksoi perustoimeentulotukea viime vuonna 6,3 prosentille Suomessa asuvista ihmisistä. Toimeentulotuen saaminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 70-vuotiaissa.

-  Nuoret miehet ovat hieman nuoria naisia yleisemmin työn ja koulutuksen ulkopuolella, mikä näkyy myös perustoimeentulotuen tarpeessa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen tiedotteessa.

Eniten perustoimeentulotuen saajia väestömäärään suhteutettuna oli Vantaalla, jossa 11,5 prosenttia väestöstä sai kyseistä tukea. Osuus oli noin 11 prosenttia myös Keravalla ja Outokummussa.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki. Se koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

YHTEENSÄ perustoimeentulotukea sai vuoden aikana vajaat 249  000 kotitaloutta. Niistä vajaa kolmasosa oli tulottomia, eli niillä ei ollut mitään tuloja tai ne saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1-3.

-  Perustoimeentulotuki on kahdelle kolmasosalle saajista osa toimeentuloa ja tuki auttaa välttämättömistä menoista selviytymisessä. Perustoimeentulotuki on vajaalle kolmannekselle saajista pääasiallinen toimeentulon lähde, koska syystä tai toisesta he eivät saa ensisijaisia etuuksia, Jauhiainen sanoo tiedotteessa.

Kela ohjasi viime vuoden aikana 33  000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa.

Taustalla on huhtikuussa voimaan tullut lakimuutos, joka koskee toimeentulotuen saajien hyväksyttäviä asumismenoja.

Jos hakijan asumismenot ylittävät kunnassa hyväksyttävän rajan, Kela kehottaa hakijaa etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden sisällä. Hakija voi jäädä nykyiseen asuntoonsa, mutta joutuu silloin maksamaan itse asumismenojen ja kuntakohtaisen rajan väliin jäävän erotuksen.

Eniten ohjauksia edullisempaan asuntoon muuttamisesta annettiin Helsingissä.