– Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet. Osana Euroopan unionia Suomi vaatii Venäjää lopettamaan sotilaalliset toimet, pyörtämään tunnustamiset, vetämään joukkonsa pois Ukrainasta, sekä palaamaan neuvottelupöytään.

Haaviston mukaan Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

– Emme voi poissulkea tilanteen nopeaa heikkenemistä entisestään, mikä korostaa diplomatian merkitystä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

– Venäjä on marraskuun alusta lähtien keskittänyt sotilaallista voimaa Ukrainan rajojen tuntumaan. Venäjän ja Valko-Venäjän laaja yhteinen sotaharjoitus on lisännyt jännitteitä entisestään. Valko-Venäjän tilanne kytkeytyy entistä tiiviimmin Euroopan turvallisuudesta käytävään keskusteluun. Maan poliittinen johto on asemoitunut yhä lähemmäs Venäjää, ja se on omilla toimillaan eristänyt itsensä yhteistyöstä EU:n kanssa. Se on muun muassa keskeyttänyt osallistumisensa EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaan.

Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on ulkoministerin mukaan vakava.

– Turvallisuusympäristömme on entistä vaikeammin ennakoitavissa ja uhkat ovat moninaistuneet. Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja sen keinovalikoima on laaja.

SUOMEN ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.

– EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Vaikutamme oman toimintamme, mutta myös YK:n, EU:n ja Etyjin sekä kahdenvälisen ja pohjoismaisen yhteistyön kautta, sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Näin vahvistamme samalla Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Haavisto sanoi, että vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta.

– Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Haaviston mukaan Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö Etyj on sopiva foorumi Euroopan turvallisuudesta käytäville keskusteluille.

– Suomi tukee Etyj-puheenjohtajamaa Puolan aloitetta uudistetusta turvallisuusdialogista, jossa jännitteitä pyritään lieventämään diplomatian keinoin. Pienten valtioiden, kuten Suomen, kannalta on tärkeää, ettei turvallisuutta koskevista periaatteista tai lähtökohdista jousteta.

EUROOPAN unioni on Haaviston mukaan Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö.

– EU:n toiminnan lähtökohtana tulee olla yhteistyö ja koordinaatio kumppanien kanssa, mutta sillä on tarvittaessa oltava myös kyky toimia yksin.

Suomi on viime viikolla päättänyt myöntää 4 miljoonaa euroa lisätukea Ukrainalle kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Haaviston mukaan Suomi tarkastelee aktiivisesti myös muita tapoja lisätä tukeaan Ukrainalle.