Haavisto ei ole aikaisemmin suostunut kertomaan näkemystään, vaikka vihreiden eduskuntaryhmä on tehnyt lakia vastustavan ryhmäpäätöksen.

Vielä presidentiksi pyrkiessään tammikuussa Haavisto sanoi Helsingin Sanomien suuressa vaalitentissä, että hän voisi olla valmis käyttämään push back -menettelyä itärajalla, jos maastorajan yli tunkeutuisi ihmisiä väkivalloin, esimerkiksi aseita tai astaloita käyttäen.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme traditioon on kuulunut, että keskeiset päätökset valmistellaan yhdessä koko eduskuntaa tarkasti kuullen. Nyt käsillä oleva lakiesitys on tästä harmillinen poikkeus, Haavisto sanoi perjantaina eduskunnassa.

– Valiokuntakäsittely on osoittanut, että tämä yhteensovitus on jäänyt kesken ja hallituksen esityksessä on perustavanlaatuisia ongelmia. Oikeusvaikutuksiltaan epäselvää lainsäädäntöä ei tässä salissa tulisi tehdä.

Haaviston mukaan Suomella on jo vahva valmius vastata erilaisiin uhkiin, myös hybridiuhkiin.

– Emme ole tilanteessa, onneksi, jossa rajalla mahdollisesti tapahtuviin häiriöihin, epäjärjestykseen tai aggresiivisinkiin hyökkäyksiin ei kyettäisi vastaamaan. On tärkeää, että Suomen kansalaisilla on tästä oikea käsitys, Haavisto sanoi.

Haavisto piti ongelmallisena myös sitä, ettei eduskunnalla ole roolia käännytyslain käyttöönotossa.

Juttua täydennetty klo 13.48.