Pylkkänen ei ota kantaa kunta-alan sopimusratkaisun mahdolliseen palkankorotusprosenttiin. Työntekijäpuoli hakee useamman vuoden palkkaohjelmaa, joka ylittäisi vuositasolla tällä sopimuskierroksella jo aiemmin tehdyt sopimukset. Niissä palkankorotus ollut noin kaksi prosenttia. Pylkkänen kehuu jo tehtyjä sopimuksia maltillisiksi.

Esimerkiksi Tehy ja Super ajavat palkankorotusten yhteyteen viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosentin lisäkorotuksen.

Kunta-ala työllistää noin 15 prosenttia kaikista palkansaajista eli yhteensä noin 425 000 työntekijää, kun mukaan lasketaan kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevät. Pylkkänen muistuttaa, että nyt neuvoteltavalla ratkaisulla on vahva kansantaloudellinen painotus. Etenkin, kun taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma.

– Tämä on monin tavoin haasteellinen tilanne. Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna toimintansa ja samalla niiden rahoitus siirtyy valtiolle. Lisäksi talouden näkymä on hämärtynyt. Koronan ja sodan jälkeen Suomen valtiontalous on erittäin velkaantunut. Lisäksi sota kiihdyttää entisestään inflaatiota. Kuluttajahinnoissa on nousupainetta myös ensi vuodelle.

Pylkkänen toivoo, että kaikki neuvotteluissa mukana olevat ymmärtävät, että nyt ei puhuta vain palkankorotuksista, vaan myös koko kansantaloudesta, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja julkisen talouden voimavaroista.

– Tässä näen kaikkien olevan samalla puolella neuvottelupöytää, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen pitää vielä tässä vaiheessa sovittelua liian ennenaikaisena pohtia sitä, pitäisikö kunta-alalle saada yksi yhteinen palkkaratkaisu vai vaiko erillisiä ratkaisuja eri sektoreille.

– Kukin osapuoli lähtee tietenkin neuvotteluihin omilla tavoitteillaan. Jokaisella ratkaisulla on kuitenkin laajempia vaikutuksia työmarkkinoille ja talouteen, etenkin kun kyseessä om iso joukko palkansaajia.

Hän ei myöskään halua kommentoida valtakunnansovittelijan jo muutama viikko sitten tekemää sovintoesitystä, jossa palkankorotustaso oli noin kaksi prosenttia. Hän pitää hyvänä, että sovittelua on jo tehty.

– Nyt lähdemme liikkeelle puhtaalta pöydältä ja vielä on tunnustelu- sekä kartoitusvaihe menossa. Lukuja tarkentava laskentakoneisto ei vielä raksuta.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä Pylkkänen valmistelee työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyviä uudistuksia. Ennen tätä tehtävää hän johti Laborea eli entistä Palkansaajien tutkimuslaitosta. Kokemusta löytyy myös palkkaneuvotteluiden taustavalmistelusta ja palkanmuodotustutkimusta.

Pylkkänen kuvaa yhdeksän hengen sovittelulautakuntaa osaavaksi, asiantuntevaksi ja kokeneeksi. Lautakunnan varapuheenjohtaja on työelämäprofessori Martti Hetemäki, eläkkeelle jäänyt pitkäaikainen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Jäseninä on muun muassa entinen kunta-alan työmarkkinajohtaja, varatuomari Jouni Ekuri, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja entinen kansanedustaja ja ministeri, valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli.