Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti torstaina, että uutta hallitusta aletaan rakentaa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien varaan – kuten oli etukäteisarvioissa ounasteltukin.

Teollisuusliiton valtuuston jäsenet Satu Heijari, Sami Tuominen ja Anna Andersson kertovat Demokraatin haastattelussa muun muassa, mitä ajatuksia eduskuntavaalien tulos herättää, miltä palkansaajien tulevaisuus näyttää, jos oikeistohallitus saadaan muodostetuksi ja mistä ay-liikkeen on erityisesti pidettävä huolta.

Luottamusmies Satu Heijari Uudenkaupungin autotehtaalta olisi toivonut eduskuntavaaleissa toisenlaista tulosta.

Hän pelkää, mitä tapahtuu työttömyysturvalle, koska kokoomus erityisesti on ajanut ansiosidonnaisen lyhentämistä. Uudenkaupungin autotehtaalta irtisanottiin ja lomautettiin viime kesänä monta sataa työntekijää ja nyt lomautettiin ja irtisanottiin lisää.

– Se ei ole mitään laiskuutta, että monet eivät työllisty. Olen keskustellut usean jo viime kesänä työttömäksi joutuneen iäkkäämmän työntekijän kanssa. Työnantajat sanovat suoraan, että olet liian vanha, ne haluavat nuoremman.

Sillä, ettei kelpaa, ei ole Heijarin mielestä mitään tekemistä ansiosidonnaisen keston kanssa. Työnantajilla on myös kovat vaatimukset koulutuksen ja kokemuksen suhteen ja valtaosa työttömistä ei täytä näitä vaatimuksia.

– Kuka tahansa meistä voi joutua työttömäksi jossakin kohtaa. Ansiosidonnaisen leikkaus koskettaa siten meitä kaikkia.

HEIJARIN mielestä ay-liikkeen on puolustettava ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi myös esimerkiksi yleissitovaa työehtosopimusta ja luottamusmiehen asemaa – olkoon loppupeleissä sitten kasassa millainen hallitus tahansa.

– Toivon, että työnantajapuolikin näkee viimein, ettei yleissitovuus ole mikään mörkö vaan kaikkien etu. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa pystyy valtavasti sopimaan asioita paikallisesti ja sitä on autotehtaalla aina tehty. Yleissitovuus mahdollistaa sen.

Ylipäänsä kaikki heikennykset, jotka koskettavat tavallista työntekijää, huolestuttavat Heijaria.

– Toivottavasti mahdollinen porvarihallitus haluaa tehdä yhteistyötä kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa asioista, jotka liittyvät työelämään ja työmarkkinoihin. Se olisi kaikkien etu.

Heijari pettyi perussuomalaisten takinkääntöön niin sanottujen kiky-maksujen eli sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisesta työntekijöiltä takaisin työnantajien maksettavaksi. Puolue ilmoitti aivan vaalien alla, ettei se olekaan palauttamisen kannalla.

– Mielestäni ne maksujen rippeetkin pitäisi saada sieltä pois. Nyt kun kaikki kustannukset ovat nousseet, se olisi lisä meidän palkkapussiimme – sen me olemme ansainneet.

TEOLLISUUSLIITON kevätvaltuuston puheenvuoroissa aisti halun lähteä mielenosoituksin puolustamaan työntekijöiden oikeuksia, jos näyttää siltä, että tuleva hallitus aikoo heikentää niitä. Heijari uskoo, että siihen on laajasti valmiutta. Hän itsekin osallistui Helsingissä mielenilmauksiin, joissa osoitettiin, mitä mieltä palkansaajaliike on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimista.

– Toivottavasti protesteja ei tarvita, mutta tarvittaessa toimitaan.

Sami Tuominen uskoo, että edessä voi olla pahempia leikkauksia kuin Sipilän hallituksen aikana.

KAIKKEIN heikoimmassa asemassa oleville on luvassa kovaa kyytiä, Aurajoki Oy:n pääluottamusmies Sami Tuominen huokaisee. Aurajoki tekee Saarijärvellä teräsrakenteita. Ay-politiikan lisäksi Tuominen osallistuu myös SDP:n riveissä kunnallispolitiikkaan: hän on Saarijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

– Se on ihan satavarmaa, että oikeistohallitukselta on tulossa leikkauksia lähtien ansiosidonnaisesta. Monet työssäkäyvät ajattelevat, että ei ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta leikkaaminen minua koske. Mutta itse kukin voi olla kortistossa milloin tahansa.

Tuominen muistuttaa, että ansiosidonnainen on tehty turvaksi siltä varalta, että tippuu pois työmarkkinoilta. Se antaa aikaa ja mahdollisuuden katsoa tulevaisuutta paljon turvallisemmin mielin, kun ei tipu aivan tyhjän päälle.

– Näen tärkeänä, että se pitäisi pystyä pitämään. Ja ansiosidonnaisen porrastaminen on leikkausta sekin, sanovat perussuomalaiset tai RKP mitä tahansa.

SIPILÄN hallituksen toimet vuosina 2015-2019 saivat palkansaajat barrikadeille. Hallitus muun muassa solmi niin sanotun kiky-sopimuksen, jolla vuosittaista työaikaa pidennettiin korvauksetta, lyhensi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, loi työttömyysturvan aktiivimallin ja helpotti irtisanomisia. Suunniteltu pakkolakipaketti sentään kaatui.

– Edessä voi olla nyt jopa pahempia leikkauksia, Tuominen arvioi.

Hän pohtii, mitä ay-liikkeen pitäisi ehdottomasti puolustaa, jos hallitus suunnittelee heikennyksiä. Ensimmäisenä tulee työttömyysturva.

– Meidän perusvelvollisuutemme on pitää työttömistä jäsenistä huolta.

Kolmikantainen päätöksenteko on hänen mielestään aivan ehdotonta, koska se on ainoa keino saada järkeviä ratkaisuja aikaiseksi ilman raastavia taisteluita.

TEOLLISUUSLIITON riveistä on jo tullut vahvaa viestiä taas barrikadeille menosta, jos hallitus aikoo heikentää palkansaajien asemaa. Tuominen on hieman epäileväinen, saadaanko isot joukot liikkeelle.

– Jostakin luin, että noin 100 000 keski-ikäistä, lähinnä miestä, oli siirtynyt perussuomalaisten äänestäjäksi. Onkohan joukossa niitä, jotka ovat valmiita lähtemään, vaikka heikennykset rapsaisivat omaan jalkaan kuinka pahasti?

Hän on huomannut, että työpaikoilla “tietty persu-öyhötys paistaa läpi”.

– Niiltä ei uskota kuin seitsemää kaunista ja yhdeksän hyvää – että eihän ne nyt meille mitään heikennyksiä halua. Tietynlaiseen porukkaan tehoavat yksinkertaiset hokemat: ruoan hinta alas, bensa hinta alas. Eikä kerrota, miten ne sen hoitavat.

Tuomista naurattaa erään vanhemman miehen tokaisu, että perussuomalaisten touhu on verrattavissa hippiliikkeeseen: “Kun yksi vöyhöttää, seuraava vöyhöttää vielä pikkaisen enemmän. Ja siitä tulee lumipalloefekti.”

– Itse olen valmis taistelemaan – olen ollut aina. Pitää olla pienemmän ja heikomman puolella, Sami Tuominen vakuuttaa.

Anna Andersson ei usko, että leikkaamispolitiikka on se, mitä Suomi nyt tarvitsee.

– EDUSKUNTAVAALIEN lopputulos oli pettymys ja vähän pelottavakin työntekijöiden kannalta. Mutta toisaalta demokratia on puhunut ja siihen on tyydyttävä. Taktinen äänestäminen ei toiminut välttämättä niin kuin olisin itse toivonut, Kalevala-Korulla työskentelevä kultaseppä Anna Andersson arvioi. Hän toimii Helsingin jalometallityöväen osaston puheenjohtajana.

Häntä huolestuttaa pienten, heikkojen ja vaikeassa asemassa olevien puolesta, kun porvarihallitus alkaa toden teolla näyttää kyntensä. Andersson pelkää pahoin, että on tulossa täyskäännös verrattuna nyt neljä vuotta istuneen hallituksen politiikkaan.

– Itse en usko, että syöksykierteen ruokkiminen eli leikkaamispolitiikka on sitä, mitä Suomi tarvitsee.

– Uskon siihen, mitä edellinen hallitus teki eli lisäsi työllisten määrää ja antoi porkkanaa ja kannustusta – sehän on tuottanut vaikeassa tilanteessa erittäin hyvän tuloksen, hän muistuttaa viitaten esimerkiksi työllisyyden huimaan nousuun.

AY-LIIKKEEN tehtävä tässä tilanteessa on Anderssonille selvä:

– Sen pitää torpata kaikenlaiset heikennysyritykset, jotka vaikeuttavat entisestään heikompiosaisten elämää.

Hän ottaa esimerkiksi halun leikata työttömyysturvasta.

– Aina löytyy väärinkäyttäjiä, mutta se ei ole syy purkaa hyviä tukiverkostoja. Se ei ole viisasta politiikkaa.

Sopeutus on termi, jota on viljelty vaalien alla. Andersson toivoisi, että varakkaat osallistuisivat talouden sopeutukseen samassa määrin kuin mitä tavallisilta palkansaajilta vaaditaan.

– Silloin ei tarvita ylenmääräisiä leikkauksia, kun demokratiassa kaikki osallistuvat kykynsä mukaan yhteisiin talkoisiin.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi eilisessä puheessaan valtuustossa toivovansa kolmikantaista valmistelua hallituksen työmarkkinatoimijoiden välillä työelämään ja työmarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Andersson allekirjoittaa tämän ehdottomasti.

– Kolmikantaisuus jatkaa sitä, millä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu sotien jälkeen. Se tapahtui sopimalla, ei sotimalla ja leikkaamalla.

JOS PAHIN näyttää toteutuvan eli hallitus on valmis kurjistamaan palkansaajien arkea, Andersson on valmis vastustamaan heikennyksiä protestein.

– Valmius on turuille ja torille totta kai, se kuuluu demokratiaan. Ja mitä tulee lakko-oikeuden rajaamiseen, niin ei missään nimessä. Me elämme vapaassa demokratiassa, meillä on oikeus näyttää joukkovoimaa, jos tarve vaatii. Me suomalaiset olemme siinä erittäin maltillisia esimerkiksi ranskalaisiin verrattuna.

– Kaikki olemassaolevat lailliset keinot käytetään sillä saatesanalla, että ei niitä kukaan kiusakseen ja kevein perustein tee. Ei se ole pullistelua eikä voimannäytön tarvetta vaan puolustautumista ja äänen käyttämistä, Anna Andersson painottaa.