– Kuumuus ei yksin sytytä metsäpaloja, mutta tekee niistä aiempaa todennäköisempiä ja tuhoisampia. Ilmastokriisi ja luontokato ruokkivat toisiaan. Metsäpalot eivät ole missään nimessä vain eteläisen Euroopan paikallinen ongelma, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Hän muistuttaa, että ilmastoturvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta ja siksi nykyinen kestämätön kehityskulku horjuttaa myös ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.

– Viimeistään Venäjän laajamittainen hyökkäyssota, koronapandemia ja maailman kauppareittien häiriöt ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme globaaleista toimitusketjuista.

TASAPAINOINEN ympäristöpolitiikka on parhaimmillaan myös fiksua elinkeinopolitiikkaa, Perholehto sanoo. Rinteen-Marinin hallituskauden ilmastolaki ja kiertotalousohjelma loivat perustan puhtaalle siirtymälle.

– Seuraavaksi tarvitaan pelisäännöt sille, miten luontoa kunnioitetaan. SDP esittää luontolain säätämistä, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan turvata pitkäjänteisesti ja yrityksille annetaan ennustettava toimintaympäristö.

– Mörköjä voi nähdä kaikkialla. Esimerkiksi rikkidirektiiviä pidettiin aikanaan uhkana suomalaiselle teollisuudelle, mutta lopulta kotimaiset yritykset hyötyivät siitä, että ne kehittivät ratkaisuja ensimmäisten joukossa.

Perholehto muistuttaa, että suomalaisissa yrityksissä on jo valtavasti kiertotalouden osaamista.

– Politiikalla voidaan mahdollistaa siitä Suomen seuraava kilpailuetu samalla, kun maapallon kantokykyä vahvistetaan.