Puolue korostaa lähiterveysasemien merkitystä ja haluaa säilyttää terveyskeskukset kunnissa. Puolueen mukaan ainakin lääkäri- ja laboratoriopalveluita tarjoava palveluauto kuitenkin täydentäisi keskusten palveluja ja tavoitettavuutta. Myös etävastaanottoa voisi puolueen mukaan hyödyntää silloin, kun se on mahdollista.

Perussuomalaiset kritisoi aluevaaliohjelmassaan sote-uudistusta, joka astuu täysimääräisesti voimaan vuoden 2023 alussa. Puolueen mukaan uudistus ei hillitse sote-menojen nousupainetta, vaan hyvinvointialueiden on arvioitava, tarvitseeko julkinen sektori yksityisiä yrityksiä ja kolmatta sektoria avukseen sote-palveluiden järjestämisessä.

Lisäksi puolue leikkaisi maahanmuutosta ja ilmastotoimista terveydenhuollon rahoittamiseksi. Puolue vastustaa ulkomaisen työvoiman houkuttelua hoiva-alalle ja lisäisi lääkäreiden koulutusmäärää. Se myös haluaa lailla kieltää terveyspalvelut ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevilta muissa kuin terveyttä ja henkeä uhkaavissa tapauksissa.

Perussuomalaisten myötä kaikki vakiintuneet eduskuntapuolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmansa, ja puolueiden odotetaan lähtevän toden teolla vaalitielle pian joululomien jälkeen. Sote-uudistukseen liittyvät aluevaalit järjestetään ensi kuussa. Niissä valittavat aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa.

Aluevaaliohjelman julkistuksessa tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että tammikuun vaaleja ja valtavaa historiallisen suurta maakuntauudistusta valmistellaan kuin verhon takana.

– Soten kanssa vuosikaudet jumpanneet poliitikot voivat katsoa peiliin. Uudistusta on tehty merkillisistä lähtökohdista käsin, välillä terveysjättien etu, välillä puolueiden omat hillotolpat edellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskustelussa hoetaan takuita ja mitoituksia ja integraatiota.

– Pitäisi puhua siitä, miksi terveydenhoito on jakautunut kuin kahdelle kastille, miksi julkisen puolen palvelut ovat osassa maata, kuten vaikkapa Espoossa, käytännössä romahtaneet, miten vanhusten- ja vammaistenhoidossa on järkyttäviä epäkohtia, miten nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin, miten keskituloisia ohjataan suoraan yksityiselle, miten paljon resursseja menee ongelmallisen maahanmuuton sotepalveluihin.

Purran mukaan vaalien teknisyys ja epäpoliittisuus aiheuttavat sen, että asia nähdään tylsänä, vaikeaselkoisena, epäkiinnostavana ja valitettavasti myös turhana.

– Tämä kansalaisten aktiivinen passivoittaminen palvelee vanhoja suuria puolueita.

Purran mukaan suomalainen julkinen sotejärjestelmä on kriisissä.

– Me emme tarvitsisi yhtään uutta himmeliä tukemaan hiipuvia poliittisia läänityksiä tai vasemmistoideologiaa määrittämään palvelujen tarjoajia, vaan kaikki mahdolliset voimavarat pitäisi kohdistaa suoraan kentälle, suomalaisten ihmisten auttamiseen, hoitamiseen, parantamiseen ja pelastamiseen.

Purra sanoi myös, että julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena.

– Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja.

– Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä.

Työperäinen maahanmuutto ei Purran mukaan korjaa asiaa.

– Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja peitellä niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla. Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle.

Purran mukaan oma ongelmansa on tulevien vaalien ennakoitu alhainen äänestysaktiivisuus ja sen vaikutus aluevaltuustojen legitimiteettiin.

– Alueille syntyy selvä demokratiavaje.

Purran mukaan tulevaisuutta silmällä pitäen vaaleja pitää Suomessa kyetä yhdistämään.

– Kunta-, alue- ja eduskuntavaalit voidaan hyvin pitää samalla kertaa. Tämä lisäisi kansalaisten kiinnostusta ja nostaisi äänestysaktiivisuutta.

– Tällaiseen useiden vaalien yhdistämisen järjestelmään olisi syytä tehdä myös rajaus siitä, kuinka monen eri tason päätöksentekoon sama henkilö voi osallistua.

Purra kritisoi alueuudistusta kuntien kannalta ”matemaattiseksi mahdottomuudeksi”.

– Niiden taloudesta lähtee yli puolet eikä velkakierteessä olevilla kunnilla ole mahdollisuuksia selviytyä jäljelle jääneistä tehtävistään ja samalla hoitaa velkojaan. Koko rahoituspohja menee uusiksi. Malli ajaa väistämättä paitsi keskittämiseen alueilla, myös kuntia kriisikunniksi ja pakkoliitoksiin, hän varoitti.

– Yhtä ainutta sotesektorin ongelmaa tämä uudistus ei tule korjaamaan, mutta se tulee kärjistämään niistä monia ja tekemään myös uusia.

Purran mukaan oma ongelmansa on uudistuksen aikataulu.

– On todennäköisempää, että alueet eivät ole aloituskunnossa vuoden päästä, kuin että ne ovat. Ensimmäisten vuosien pääpaino alueilla tuleekin olemaan toimintatapojen, järjestelmien ja rakenteiden toimintakuntoon saattamisessa. Minkäänlaista palveluiden kehittämistä tai parantamista ei ole luvassa.

Purra otti kantaa myös pohdintaan niin kutsutuista monialaisista maakunnista.

– Sen sijaan, että mietitään, mitä uusia tehtäviä alueille pitäisi antaa joko valtiolta tai kunnilta, noita tehtäviä pitäisi kaiken kaikkiaan alkaa johdonmukaisesti vähentää. Suomessa pitäisi käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten laajaan hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Esimerkiksi kuntien tehtävät ja vastuut ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun lopulta lähtien. Tähän kaikkeen – ja vielä vuosikymmenet jatkuvaan ikääntymiseen ja epätasapainoon maksajien ja saajien välillä – meillä ei ole varaa. Tosiasiat on tunnustettava ennemmin tai myöhemmin.

– Alati paisuva ja kaikille avoin hyvinvointijärjestelmämme on omiaan heikentämään suomalaisen keskiluokan veronmaksuhalukkuutta. Varsinkin kun tämän oletetaan turvautuvan loppupeleissä kuitenkin yksityiseen palvelutuotantoon muun muassa työterveyden ja vakuutusten kautta. Kuten ohjelmassammekin todetaan, suomalaisen työssäkäyvän väestönosan tehtäväksi jää yhä useammin rahoittaa julkisia perusterveydenhuollon palveluita, joita he eivät itse useinkaan käytä ja joiden käyttäjistä yhä suurempi osa on työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia.

– Jotta hyvinvointijärjestelmämme säilyisi kelvollisena vielä tulevaisuudessakin, menokohteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on välttämätöntä. Jatkamme kansalaisperustaisesta sosiaaliturvasta puhumista.

Aluevaaliohjelman julkistamistilaisuudessa media kysyi Riikka Purralta puolueen vaalitavoitteista.

Hän sanoi, ettei varsinaisiin numeraalisiin arvioihin tai tavoitteisiin kannata rakentaa.

– Lähdemme tietenkin voittamaan kuten kaikkia vaaleja.

Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan puolueella on nyt koossa 1 346 ehdokasta eli 78 prosenttia tarvittavista.

Purralta kysyttiin myös kantaa kohuun pääministerin ravintolassa käynnistä tekeekö puolue tämän vuoksi toimenpiteitä. Purra luonnehti tilannetta ”surkuhupaisaksi”, jos ”pääministeri ei oikeasti tiedä, että hänen altistuttuaan virukselle ei pidä lähteä baariin juhlimaan. ”

Hänen mielestään osa medioista pöyhii asiaa hyvin ja osa vähän vähemmän hyvin.

Hänen mukaansa olennaista ei ole mitä perussuomalaiset mahdollisesti aikoo tai ei aio.

– Me seuraamme tilannetta ja näkisin, että tässä tietenkin sosialidemokraattisen puolueen sisäiset arviot tästä tilanteesta ja miksei koko hallituksen. Siellä suunnalla on se, mitä kannattaa seurata.