– En halua itse ruveta vaikuttamaan äänestyspäätökseen. Varmaan siellä tulee puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan. Mielestäni on korrektia jättäytyä siitä pois, Mäenpää sanoi ennen istuntoa STT:lle.

Syytesuojan murtamisesta äänestetään perjantaina. Sen toteutuminen näyttää epävarmalta, koska syyttämislupa edellyttää taakseen viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Käytännössä jo perussuomalaisten ryhmä pystyisi estämään sen yksin.

Mäenpää ei kuitenkaan halunnut vielä ennakoida lopputulemaa.

Sanoisitko vielä näin?

– Yrittäisin tarkemmin harkita sen puheenvuoron ja yrittäisin miettiä tarkemmin miten asiaa voisi esittää toisin, Mäenpää vastasi.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta lupaa syytteen nostamiseen Mäenpäätä vastaan. Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa vuosi sitten pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

Puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Perustuslakivaliokunta korosti mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena, mietinnössä todetaan.

Lisäksi perustuslakivaliokunta painotti poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Valiokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei kuitenkaan ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Kansanedustajille on perustuslaissa turvattu tavallista laajempi puheoikeus. Nyt käsittelyssä oleva tapaus linjaa osaltaan sitä, missä sen rajat kulkevat.
STT–Anniina Luotonen, Tapio Pellinen