”Perustuslakiin kohdistettu kampanja on selkeästi orkestroitu” – SDP:n perustuslakivaliokunnan edustajat torjuvat arvostelun

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Ilkka Kantola ja Maria Guzenina.

SDP:n perustuslakivaliokunnan kansanedustajat torjuvat Suomen perustuslakiin ja perustuslakivaliokuntaan viime aikoina kohdistetun rajun arvostelun.

SDP:n kansanedustaja ja perustuslakivaliokuntavastaava Ilkka Kantola katsoo, että perustuslakivaliokunta on onnistunut kovista ulkoisista paineista huolimatta työskentelemään itsenäisesti puolustaessaan kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusvaltiota.

– Suomella on ajantasainen ja erittäin hyvä perustuslaki. Sen tarkoitus on suojata kansalaisten perusoikeuksia poliittisissa suhdannevaihteluissa. Perustuslaki asettaa rajat sille mitä asioita lainsäätäjä voi muuttaa yksinkertaisen enemmistön turvin.

Kantolan mukaan perustuslaki nimenomaan estää demokratiaa muuttumasta enemmistön diktatuuriksi.

– Tämä voi tuntua rajoittavalta juuri silloin, kun itse edustaa parlamentaarista enemmistöä, mutta se on erittäin tärkeä osa oikeusvaltion toimintaa ja kansalaisten oikeusturvaa, hän korostaa.

Hallituksen sote-uudistuksen ensimmäinen versio kaatui viime keväänä perustuslakivaliokunnassa. Seuraavan version odotetaan saapuvan eduskuntaan vuoden vaihteen jälkeen.

– Meneillään oleva perustuslakiin kohdistettu kampanja on selkeästi orkestroitu. Sotessa on kyse yli 5 miljardin intresseistä ja sote-uudistuksesta hyötyä odottavat tahot tietävät hallituksen esityksen olevan hyvin ongelmallinen suhteessa perustuslain vaatimukseen kaikille taattavista riittävistä terveyspalveluista, toteaa perustuslakivaliokunnan jäsen Maria Guzenina.

– Vaikka julkisessa keskustelussa ovat jotkut pyrkineet asiaa hämärtämään, niin hallituksen edellinen sote-uudistus ei kaatunut mihinkään yksityiskohtiin tai perustuslakipolitikointiin.

Guzeninan mukaan se kaatui, koska se olisi liki kaikkien asiantuntijoitten mukaan todennäköisesti heikentänyt perustuslaissa taattua sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

– Näitä perusongelmia näyttää jääneen myös hallituksen uuteen esitysluonnokseen ja siksi se on hyvin suuressa vaarassa törmätä taas perustuslakiin. Nyt meneillään olevalla kampanjalla tähdätään ilmeisesti siihen, että perustuslakivaliokunnalla olisi paineet päästä esitys läpi sen ongelmista huolimatta, hän arvioi.

SDP:n kansanedustajat toivovat myös markkinamiehiltä kunnioitusta Suomen tärkeintä lakia kohtaan.

https://twitter.com/VilleSkinnari

Ville Skinnari. (Kuva: Kari Hulkko)

Perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari muistuttaa, että perustuslaki rajoittaa lainsäätäjän vapautta paljon vähemmän kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

– Hallituksen viime aikojen ongelmat perustuslain kanssa eivät johdu siitä, että perustuslaki olisi kovin rajoittava, vaan siitä, että hallitus on asettanut muut intressit kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen edelle, eikä ole suostunut kuuntelemaan puolueettomia asiantuntijoita. Mikäli sote-uudistuksessa olisi ensisijaisesti pyritty tekemään Suomelle mahdollisimman hyvä sote-järjestelmä, ei ongelmia perustuslain kanssa olisi tullut.

Skinnari haluaa korjata joissain viime aikaisissa puheenvuoroissa annetun kuvan, että riittävien terveyspalveluiden, koulutuksen ja perustoimeentulon takaamisen kaltaiset taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet olisivat jotenkin kansallisen perustuslain erityispiirre.

–  Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ovat tulleet perustuslakiin YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksista ja sitovat Suomea myös osana EU-lainsäädäntöä. Niitä olisi siis kunnioitettava, vaikka asiasta ei sanottaisi mitään perustuslaissa.

SDP:n kansanedustajat toivovat kaikilta puolueilta malttia perustuslakia koskevassa keskustelussa ja myös markkinamiehiltä kunnioitusta Suomen tärkeintä lakia kohtaan.

– Satavuotiaalla Suomella on erittäin hyvä perustuslaki ja perustuslakivaliokunnan varaan perustuva valvontajärjestelmä on osoittanut kykenevänsä nousemaan päivänpolitiikan yläpuolelle, korostaa Ilkka Kantola.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.