SDP:n kansanedustaja ja perustuslakivaliokuntavastaava Ilkka Kantola katsoo, että perustuslakivaliokunta on onnistunut kovista ulkoisista paineista huolimatta työskentelemään itsenäisesti puolustaessaan kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusvaltiota.

– Suomella on ajantasainen ja erittäin hyvä perustuslaki. Sen tarkoitus on suojata kansalaisten perusoikeuksia poliittisissa suhdannevaihteluissa. Perustuslaki asettaa rajat sille mitä asioita lainsäätäjä voi muuttaa yksinkertaisen enemmistön turvin.

Kantolan mukaan perustuslaki nimenomaan estää demokratiaa muuttumasta enemmistön diktatuuriksi.

Hallituksen sote-uudistuksen ensimmäinen versio kaatui viime keväänä perustuslakivaliokunnassa. Seuraavan version odotetaan saapuvan eduskuntaan vuoden vaihteen jälkeen.

– Vaikka julkisessa keskustelussa ovat jotkut pyrkineet asiaa hämärtämään, niin hallituksen edellinen sote-uudistus ei kaatunut mihinkään yksityiskohtiin tai perustuslakipolitikointiin.

Guzeninan mukaan se kaatui, koska se olisi liki kaikkien asiantuntijoitten mukaan todennäköisesti heikentänyt perustuslaissa taattua sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

– Näitä perusongelmia näyttää jääneen myös hallituksen uuteen esitysluonnokseen ja siksi se on hyvin suuressa vaarassa törmätä taas perustuslakiin. Nyt meneillään olevalla kampanjalla tähdätään ilmeisesti siihen, että perustuslakivaliokunnalla olisi paineet päästä esitys läpi sen ongelmista huolimatta, hän arvioi.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari muistuttaa, että perustuslaki rajoittaa lainsäätäjän vapautta paljon vähemmän kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

– Hallituksen viime aikojen ongelmat perustuslain kanssa eivät johdu siitä, että perustuslaki olisi kovin rajoittava, vaan siitä, että hallitus on asettanut muut intressit kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen edelle, eikä ole suostunut kuuntelemaan puolueettomia asiantuntijoita. Mikäli sote-uudistuksessa olisi ensisijaisesti pyritty tekemään Suomelle mahdollisimman hyvä sote-järjestelmä, ei ongelmia perustuslain kanssa olisi tullut.

Skinnari haluaa korjata joissain viime aikaisissa puheenvuoroissa annetun kuvan, että riittävien terveyspalveluiden, koulutuksen ja perustoimeentulon takaamisen kaltaiset taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet olisivat jotenkin kansallisen perustuslain erityispiirre.

–  Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ovat tulleet perustuslakiin YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksista ja sitovat Suomea myös osana EU-lainsäädäntöä. Niitä olisi siis kunnioitettava, vaikka asiasta ei sanottaisi mitään perustuslaissa.

SDP:n kansanedustajat toivovat kaikilta puolueilta malttia perustuslakia koskevassa keskustelussa ja myös markkinamiehiltä kunnioitusta Suomen tärkeintä lakia kohtaan.

– Satavuotiaalla Suomella on erittäin hyvä perustuslaki ja perustuslakivaliokunnan varaan perustuva valvontajärjestelmä on osoittanut kykenevänsä nousemaan päivänpolitiikan yläpuolelle, korostaa Ilkka Kantola.