Eduskunnalla on perustuslain 47 §:n säännöksen mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemat tiedot. Nyt tässä oli havaittu ongelmia ja perustuslakivaliokunta kysyi ennen asian käsittelyä muilta valiokunnalta, missä ongelmia oli ilmennyt. Kukin valiokunta kertoi omat kantansa.

Tiedonsaantiongelmia valtioneuvoston ja eduskunnan välillä on ollut muun muassa valmiusasioissa, lainsäädäntöasioissa, EU-asioissa sekä sote-asioissa.

Sote-asiat liittyvät muun muassa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen 7.4.2020 antamaan ratkaisuun koskien kanteluasiaa valtiovarainministeriön virkamiesten toiminnasta maakunta- ja sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella ministeriön virkamiehet eivät ole menetelleet tietojen ja selvitysten toimittamisessa eduskunnalle lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

Ratkaisussa todettiin kuitenkin myös, että sen ennakointi, miten lakiehdotuksen käsittely etenee eduskunnassa, ei saa vaikuttaa eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamiseen.

Myös poliisi esiselvitti asiaa. Se ei epäile valtiovarainministeriön virkamiehiä rikoksesta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä toteaa yleisesti perustuslakivaliokunnan käsittelystä Demokraatille, että paralamentaarinen järjestelmä edellyttää, että eduskunta saa päätöksentekoon kaiken tarvitsemansa tiedon.

Jos tiedonsaantioikeus on turvattu, eduskunta voi toteuttaa tehtäväänsä lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Ojala-Niemelä toteaa, että myös EU-asioista on saatava ajantasaiset tiedot, jotta eduskunta pystyy vaikuttamaan lopullisiin päätöksiin.

Perustuslakivaliokunnan käsittely koski useamman vaalikauden ongelmia eduskunnan tiedonsaantiin valtioneuvostolta.

– Tiedon tulee olla luotettavaa, riittävää, ajantasaista ja oikea-aikaista, Ojala-Niemelä painottaa.

– Teimme tästä eduskunnan valiokunnille kyselyn ja voi sanoa, että aika kirjavia käytäntöjä oli. Osa valiokunnista totesi tiedonsaannin sujuvan mutta esitti kuitenkin esimerkkejä, miten sitä edelleen voisi tehostaa. Osa valiokuntia toi esiin, että saadut tiedot eivät ole olleet riittävä.

– Valiokunnan havainto oli se, että salaiseksi luokitellun tiedon saannin osalta oli ongelmia. Näitä toivat esille ulkoasiainvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja puolustusvaliokunta, Ojala-Niemelä kertoo.

Esimerkiksi Natoon liittyvistä asioista ei oltu saatu tarpeeksi tietoa.

– Perustuslakivaliokunta haluaa tähdentää sitä, että valiokunnan oikeus ulottuu myös sen asioiden käsittelyssä tarvittaviin salassapidettäviin asiakirjoihin ja tietoihin. Lähtökohdan tulee olla se, että salassapidettävä tieto on annettava eduskunnalle, toivottavasti tämä tulee selväksi kaikille, Ojala-Niemelä sanoo.

Hän huomauttaa, että perustuslain ja työjärjestyksen nojalla salassapito voidaan turvata missä valiokunnassa tahansa.

Ongelmia on ollut myös EU-asioiden tiedonsaannissa. Välillä tietoa tulee liian myöhään.

– Valtioneuvostolle on haasteellista tuottaa kirjelmiä aina perustuslain mukaisesti, aikataulu ja sisältö huomioiden.

Eduskunnalle EU-asioista annetun tiedonsaantimenettelyn tarkoituksena on varmistaa eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa EU-päätöksiin, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat eduskunnan toimivaltaan.

– On aina varmistuttava siitä, että eduskunnalle jätetään mahdollisuus muodostaa kantansa.
Kerran oli muun muassa puolitoista välissä ennen kuin eräs EU-asioihin liittyvä U-kirjelmä toimitettiin eduskunnalle.

– Lakivaliokunta sai sen vasta puolitoista vuotta asetusehdotuksen jälkeen. Päätöksenteko EU:ssa on saattanut silloin jo tapahtua, Ojala-Niemelä toteaa.

Ongelmia on liittynyt myös tiedonsaantiin koronasta liittyvistä valmislaeista. Tässä perustuslakivaliokunta on myös ymmärtänyt sitä, että Suomi oli uuden ja ennenkokemattoman tilanteen edessä.

– Siinä valiokunta joutui käyttämään perustuslain 47 pykälää saadakseen selvitystä, joka olisi tullut toimittaa oma-aloitteisesti, Ojala-Niemelä kuitenkin huomauttaa.

Edellämainitusta apulaisoikeuskanslerin sote-asioihin liittyvästä ratkaisusta Ojala-Niemelä toteaa, ettei perustuslakivaliokunta ”voi tietenkään ottaa hänen ratkaisuaan uudelleenratkaistavaksi”.

Ojala-Niemelän mukaan ratkaisussa ei myöskään tutkittu kenenkään yksittäisen virkamiehen toimien lainmukaisuutta.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu oli perustuslakivaliokunnan mukaan kuitenkin altis kritiikille siinä mielessä, että mikään ulkopuolinen taho ei voi valiokunnan mukaan arvioida sitä, mitä tietoa valiokunnat pitävät riittävänä.

– Eli jos eduskunta arvioi, että tiedot ovat tarpeellisia ja asian käsittelylle merkityksellisiä, sille on annettava arvoa. Aineisto lähtee siitä, että tässä ei toimitettu riittäviä tietoja sote-valiokunnalle eikä asiassa pyydettyä kirjallista lisäselvitystä, Ojala-Niemelä sanoo.

Valiokunnan tuore tiedottee muotoilee asian seuraavasti:

”Viime hallituskauden sote-esitysten käsittelyyn liittyi perustuslakivaliokunnan mielestä ongelmia. Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen on virkavelvollisuus, johon voi kohdistua perustuslain 118 §:ssä säädetty virkavastuu. Valtioneuvostolla, ministeriöllä tai sen virkamiehillä ei ole perustuslain 47 § huomioon ottaen toimivaltaa harjoittaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa sen suhteen, mitä tietoja eduskunnan valiokunta katsoo tarvitsevansa.  Valtioneuvoston ja ministeriöiden virkamiesten virkavelvollisuutena on toteuttaa eduskunnan tarpeellisina pitämien tietojen esittäminen. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston erittäin vakavaa huomiota asiaan.”

Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.

”Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa”, perustuslaissa lukee.

Perustuslakivaliokunnan lausunto toimitetaan valtioneuvostolle, että valtioneuvosto ottaisi sen jatkossa toimiessaan huomioon.

– Jatkon osalta toivotaan, että tämä näkyy tiedonsaantioikeuden helpottumisena tai laadun parantumisena sekä lainsäädäntötyön paranemisena, Ojala-Niemelä summaa.

Demokraatti kysyi Ojala-Niemelältä myös suoraan, voiko nyt perustuslakivaliokunnan antama lausunto vaikuttaa valtiovarainministerin kansliapääällikön nimitysasiaan?

– Ei se ole minun tehtävä arvioida sitä, Ojala-Niemelä vastaa.