Ojala-Niemelä perusteli rajoitusten jatkamista muun muassa lääketieteellisellä tilannekuvalla – virus leviää Uudenmaan ulkopuolella ja viruksen leviämisen hidastaminen tapahtuu usean toimenpiteen seurauksena.

– Huippu on odotettavissa toukokuun puolessa välissä ja sen vuoksi näemme, että rajoitustoimenpiteitä on syytä edelleen jatkaa, koska huippu on kuitenkin vielä edessä, Ojala-Niemelä sanoi.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan näiden rajoitusten on jatkuttavat ainakin yhden kuukauden, mahdollisesti pidempään, hän jatkoi.

Hallitus antoi aiemmin tällä viikolla ehdotuksensa, jonka mukaan valmiuslain nojalla annettuja rajoituksia jatketaan 13. toukokuuta asti.

Nykyisellään ne ovat voimassa 13. huhtikuuta asti.

Valmiuslain nojalla voidaan muun muassa rajoittaa terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palvelujen myyntiä koko valtakunnan alueella.

Lisäksi valmiuslain pykälien aktivoinnin myötä kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta voidaan joustaa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.

Myös ylitöitä, vuosilomaa ja lepoaikoja koskevista säännöksistä voidaan valmiuslain nojalla poiketa terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa.

Lisäksi terveydenhuollon henkilökuntaa voidaan velvoittaa töihin. Velvoite tulee käyttöön kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun muut valmiuslain myötä tulevat keinot on jo käytetty.

Valmiuslain toimilla pyritään siihen, että terveydenhuolto toimii koronapandemian aikana ja hoitoa tarvitsevat ihmiset sitä saavat.

Valmiuslain nojalla ihmisten perusoikeuksia rajataan, joten toimien pitää olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.
Eduskunnan on määrä päättää valmiuslain pidentämisestä suuressa salissa tänään tai huomenna.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelän mukaan välttämättömyyttä arvioitaessa eri valmiuslain toimivaltuudet on erotettava ja niitä on arvioitava kunkin toimivaltuuden osalta erikseen. Hallituksen esitys saikin tältä osin valiokunnalta pyyhkeitä.

– Nyt niitä oli ikään kuin niputettu yhteen, ja välttämättömyyttä oli arvioitu kokonaisuutena, Ojala-Niemelä sanoi.

Ojala-Niemelän mukaan jatkossa perusoikeusnäkökulmasta on tarkasteltava myös sitä, millaisia kokonaisvaikutuksia rajoituksista tulee suhteessa niistä saavutettuihin hyötyihin.

– Nyt tämä (valtioneuvoston) perustelumuistio lähti paljolti siitä, että miksi tämä on tarpeen, mutta ei arvioitu niitä haittoja, mitä tästä aiheutuu, Ojala-Niemelä sanoi.

Perustuslakivaliokunnan mukaan nyt olisi jo hyvä aika alkaa laatia exit-suunnitelmaa ja pohtia rajoitusten purkamisen edellytyksiä.

– Korostan tässä yhteydessä, että vielä ei ole sen aika, vaikka on saatu hyviä tuloksia näistä rajoitustoimenpiteistä, mutta tässä vaiheessa ei vielä voi alkaa niin sanotusti löysäilemään.

Valiokunta ei saanut vielä torstaina mietintöään valmiiksi asiasta, jolla sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan valtuus ohjata koko lääkeketjun toimintaa.