Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja pitää ensikommenteissaan Suomen ja Marinin neuvottelutulosta työvoittona – kuittaa myös professorin kohupuheet

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

– Voi sanoa, että kyse oli suuresta talouspäätöksestä. Se vaikuttaa välittömästi (positiivisesti) pitkällä aikavälillä suomalaisten työllisyyteen ja hyvinvointiin ja ennen kaikkea yritysten edellytyksiin, ettei koronan johdosta konkurssiaaltoa syntyisi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Näin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) luonnehtii Demokraatille EU-maiden johtajien varhain aamulla saavuttamaa sopua niin kutsutusta elpymisrahastosta.

Samassa yhteydessä sovittiin myös EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli budjetista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut tänään, että Suomi sai neuvoteltua maaseudun kehittämisrahoitukseen 400 miljoonaa euroa lisää kansallisen kuoren kautta. Ensi kertaa Suomi sai myös erillisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille.

– Ne olivat tärkeitä asioita. Sanoisin, että Marinilta oli hyvä neuvottelutulos, työvoitto, Ojala-Niemelä kommentoi.

Ojala-Niemelä on toistaiseksi mediatietojen varassa EU:ssa saavutetusta sovusta.

Lainojen määrä putosi yli 100 miljardia.

Ojala-Niemelän johtama perustuslakivaliokunta linjasi ennen neuvotteluita varsin tiukoista kannoista siihen, millä edellytyksillä Suomen olisi EU:ssa neuvoteltava, jotta perustuslakivaliokunnat vaateet toteutuvat. Varsinaisen neuvottelumandaatin antaa kuitenkin Suomessa EU-asioista vastaava suuri valiokunta.

Ojala-Niemelä toteaa, että perustuslakivaliokunnan vaade siitä toteutui, että elpymisrahaston avustusmuotoista tukea pitäisi vähentää ja lisätä lainapainotteisuutta. Sovun mukaan jäsenvaltioille kohdistettujen avustusten määrä olisi 390 ja lainojen 360 miljardia euroa. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan avustuksia olisi myönnetty 500 miljardia euroa ja lainoja 250 miljardia euroa.

– Avustukset tippuivat 500 miljardista 390 miljardiin euroon. Tämä on selkeästi hyvä suunta. Oli myös hyvä, että Suomi ja Marin olivat ponnistelleet, että Suomen vastuut määritellään tarkkarajaisesti, mitä perustuslakivaliokunta edellytti, Ojala-Niemelä toteaa.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää erityisesti huomiota välttämättömyyteen pyrkiä rajoittamaan unionin lainanottoa avustusmuotoisiin tukiin ja siihen liittyvää jäsenvaltion suoraa tai epäsuoraa vastuuta sekä pyrkiä turvaamaan jäsenvaltion kokonaisvastuun hallittavuus ja budjettisuvereniteetti. Valtiosäännön kannalta olennaista on rajata valtion vastuuta unionin lainanotosta ja tarkentaa jäsenvaltion toissijaisen ja väistyvän vastuun luonnetta ja jakoperustetta säädösperusteisesti ja tarkkarajaisesti, valiokunta oli kirjannut.

Ojala-Niemelä toteaa myös ymmärtäneensä, että sopu on pyritty samaan yhteensopivaksi EU:n perussopimusten kanssa, mitä suuri valiokunta edellytti.

– Näyttää  siltä, että on toimittu suuren valiokunnan mandaatin mukaisesti ja pääministeri on hyödyntänyt neuvotteluissa liikkumavaraa, mitä hänellä on ollut. Minusta suuren valiokunnan neuvottelumandaattiinkin oli hyvin huomioitu perustuslakivaliokunnan kannat sisälle, Ojala-Niemelä toteaa.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen jakaa mielipiteitä.

Pääministeri Marinin mukaan oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä, mikä on pääministerin mukaan Suomelle ehdottoman tärkeää.

– Perustuslakivaliokunta ei edellyttänyt oikeusvaltioperiaatetta, mutta itsellä lämmitti juristina sydäntä, että se saatiin leivottua sinne sisälle. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa on ollut huolestuttavia piirteitä Unkarin ja Puolan osalta, Ojala-Niemelä sanoo.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista valvova mekanismi näyttää kuitenkin vesittyneen.

– Visegrad-maissa hihkutaan lopputuloksella, meillä kehutaan. Tässä on iso ristiriita, eikä se ole Suomelle edullista. Mistä oikein on sovittu? Odotan pääministeriltä selvitystä tästä, Orpo kirjoitti Twitterissä.

Johanna Ojala-Niemelä viittaa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sanoihin, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteessa edettiin kuitenkin selkeästi.

Suomi tavoitteli EU-neuvotteluissa myös sitä, että 750 miljardin euron elpymispaketti kokonaisuudessaan olisi ollut pienempi. Tämä oli valtioneuvoston tavoite, mutta perustuslakivaliokunta ei tätä kuitenkaan edellyttänyt.

”Hän on ollut vähän eri linjoilla.”

Keskustelu Suomen osallistumisesta elpymisrahastoon on ollut Suomessa paikoin ärhäkkää. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mukaan perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille on syntynyt Suomessa valtiosääntöoikeudellinen konflikti.

Leino-Sandbergin näkemyksistä uutisoi Verkkouutiset.

– Ilmeisesti pääministeri katsoo, että sikäli kun (hallituspuolueiden dominoima) suuri valiokunta päättää perustuslakivaliokunnan näkemykset sivuuttaa, hallitus voi tehdä samoin. Mitä tapahtui sille aikaisemmalle linjalle, että ”perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät valtiosääntöiset arviot ”sisältävät ehdottomana pidettävän ohjeen valtioneuvoston toiminnalle”? Näin asia on aina ennen ymmärretty, Leino-Sandberg totesi lehdelle.

Ojala-Niemelä kuittaa Leino-Sandbergin puheet toteamalla, että professori on edustanut elpymispaketin osalta erilaista käsitystä kuin perustuslakivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa kuullut monet muut asiantuntijat.

– Hänen näkemyksilleen ei ole siinä määrin ollut tukea yleisessä keskustelussa. Hän on vähän ollut eri linjoilla, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä huomauttaa perustuslakivaliokunnan katsoneen, että  valtioneuvoston neuvottelukannat ovat yleisesti ottaen perustuslain kannalta oikeansuuntaisia.

Ojala-Niemelä toteaa, että seuraavaksi elpymispaketti menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja myllyn lävitse ja tulee sitten kansalliseen päätöksentekoon. Perustuslakivaliokunnan tarkoituksena on kokoontua seuraavan kerran syyskuun alussa, jollei mitään akuutti tule. Nyt ei näytä siltä, että paketin käsittely antaisi aihetta välittömiin kokoontumisiin.

Yksi kysymys jatkossa on myöskin se, täytyykö joistakin elpymispaketin yksityiskohdista päättää määräenemmistöllä, jolloin myös opposition tukea tarvittaisiin.

Ojala-Niemelä arvioi, että 2/3:n määräenemmistöpäätöstä voisi aikanaan edellyttää päätös EU:n omien varojen käytöstä.

Elpymisrahaston rahoja on määrä lainata markkinoilta EU-budjetin omia varoja vastaan. EU:ssa pitäisi tätä ennen päättää siitä, miten omia varoja kerätään.

Uutista muokattu kello 15.01. Avustusten määrä putosi 500 miljoonasta 390 miljoonaan euroon – ei siis lainojen, kuten aiemmin oli kirjoitettu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE