Lakiehdotus hankintalain uudistuksesta ei ole ongelmallinen perustuslain kannalta, katsoi perustuslakivaliokunta lausunnossaan torstaina.

Valiokunta tarkasteli lakiehdotusta erityisesti kunnallisen itsehallinnon kannalta. Sen mukaan vaikutukset kuntien itsehallintoon eivät olisi merkittäviä.

Hankintalain muutoksella ollaan muun muassa muuttamassa kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien niin sanottujen inhouse-yhtiöiden kilpailutuskäytäntöjä. Jatkossa kunnan tai hyvinvointialueen olisi omistettava yhtiöstä vähintään kymmenen prosenttia, jotta se saisi ostaa siltä palveluja ilman kilpailutusta.

Valiokunta toteaa, että sääntely vaikuttaa sinänsä kunnallista itsehallintoa rajoittavasti. Vaatimus kymmenen prosentin omistusosuudesta ei kuitenkaan ole niin olennainen lisäedellytys, että se tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi.

Esitystä on perusteltu halulla lisätä julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin.

SEITSEMÄN oppositiokansanedustajaa jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Mukana olivat keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat.

Heidän mukaansa lakiesitys nimenomaan murentaa kunnallista itsehallintoa. Eriävän mielipiteen mukaan lainvalmistelusta jää vahva vaikutelma, että vaihtoehtoisia tapoja lisätä kilpailutusta puuttumatta kunnalliseen itsehallintoon ei ole aidosti edes arvioitu.

Kansanedustajat epäilevät, että esitykselle on asetettu muitakin julkilausumattomia tavoitteita, kuten vähentää kuntien lukumäärää ajamalla pienet kunnat kriisiin.

Myös valiokunnan jäsen, kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.) pitää lakiesitystä ongelmallisena etenkin pienille kunnille.

- Vaikutukset voivat olla erityisen merkittäviä pienten ja syrjäisten kuntien osalta, minkä vuoksi on ehdottoman tärkeää, että sääntelyn vaikutuksia seurataan ja havaitut ongelmat korjataan, Diarra sanoi tiedotteessaan.