x

”Pettäjän tie on tuskainen, käy harhaan” – oppositio ryöpytti hallitusta välikysymyskeskustelussa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö välikysymyskeskustelussa tiistaina.

Kaikki oppositiopuolueet asettuivat keskiviikkona eduskunnassa tukemaan hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkauksia koskevaa välikysymystä. Hallituspuolueet keskittyivät puheenvuoroissaan muistelemaan aikaisempia leikkauksia, joita olivat tekemässä nykyiset oppositiopuolueet.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) muistutti välikysymyksen tehnyttä vihreiden Ville Niinistöä hänen viime hallituskauden lausunnoistaan.

– Vuonna 2013 samat päätökset olivat teille välttämättömiä, nyt ne ovat teille syy kaataa hallitus, Grahn-Laasonen sanoi.

Niinistö ihmetteli vastauksessaan miksi hallituspuolueet haluavat keskustella menneistä päätöksistä, kun puheena on tulevat leikkaukset.

– Minäkin voisin sanoa, että kokoomus on vastustanut peruskoulu-uudistusta aikanaan, Niinistö sanoi.

SDP:n Sanna Marin nosti esiin talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Roope Uusitalon Suomen Kuvalehden kolumnin, jossa Uusitalo kannatti oppivelvollisuusiän nostoa. Marin sanoi SDP:n ajavan samaa tavoitetta.

– Melkein joka viidennen 20–24-vuotiaan todistus on peruskoulun päättötodistus, Marin muistutti ja hämmästeli, miksi hallitus ei ole omissa syrjäytymisen vähentämiseen tähtäävissä toimissaan huomioinut lainkaan oppivelvollisuusiän nostoa.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, että hänen päässään oli hallituspuolueiden puheenvuoroja kuunnellessa alkanut soida takavuosien iskelmä Pettäjän tie on tuskainen, käy harhaan. Alanko-Kahiluoto viittasi hallituspuolueiden viime eduskuntavaalien alla antamiin koulutuslupauksiin.

Mikähän sekoomus tästä syntyy?

– Kun opetusministeri sanoo, että leikkaukset tullaan kohdistamaan tiheimmin asutetulle alueille on pakko sanoa, ettei tämä lohduta minua itähelsinkiläisenä tai itähelsinkiläisiä nuoria yhtään, Alanko-Kahiluoto sanoi.

Myös vasemmiston Paavo Arhinmäki kertasi menneitä. Arhinmäen mukaan hän teki helmikuussa 2005 välikysymyksen yhteistyössä silloin oppositiossa olleiden keskustan ja perussuomalaisten kanssa. Aiheena oli ammatillisen koulutuksen leikkaukset.

– Sen jälkeen eduskunta kaatoi leikkaukset, Arhinmäki sanoi.

Arhinmäki kiinnitti huomionsa hallituspuolueiden ja erityisesti kokoomuksen koulutuslupauksiin. Ministeri Grahn-Laasonen oli Arhinmäen mukaan luvannut henkilökohtaisesti, ettei koulutuksesta leikata. Hän mainitsi myös odottavansa, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun kokoomus on nostanut koulutuksen tällä kertaa kuntavaalien teemaksi.

– Mikähän sekoomus tästä syntyy, Arhinmäki kysyi.

Me emme tarkastele tehtyjä leikkauksia uudelleen.

SDP:n Eero Heinäluoma kertoi jo toivoneensa leikkausten perumista kuunneltuaan keskustan eduskuntaryhmän ymmärtäviä puheenvuoroja. Toivo jäi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheenvuoron jälkeen Heinäluoman mukaan hetken kevääksi.

– Me emme tarkastele tehtyjä leikkauksia uudelleen. Sen sijaan me katsomme eteenpäin, pääministeri Sipilä sanoi.

SDP:n Antti Lindtman kertasi keskustan ryhmäpuhetta, jossa todettiin keskustan olevan valmis tarkastelemaan tilannetta uudelleen kevään kehysriihessä, ja syytti keskustaa kaksilla rattailla ajamisesta.

– Pääministerillä olisi ollut mahdollisuus vastata kysymykseen seisooko hän keskustan ryhmäpuheenvuoron takana, mutta hän lähti tietoisesti pois. Pidän tätä todella huonona parlamentarismin kannalta, Lindtman sanoi ja toivoi, että Sipilä palaisi takaisin saliin.

Välikysymyskeskustelu eduskunnassa jatkuu.

Keskustelua aiheesta

Demariehdokkaalta uusi avaus: ”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n helsinkiläisellä kuntavaaliehdokkaalla Dimitri Qvintuksella on sote-uudistukseen liittyvä ehdotus.

”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä.”

Qvintus esittää ehdotuksensa blogissaan Iltalehdessä.

”Miksi juuri kerjäläiset? Siksi, että silloin nähdään, kelpaavatko kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset perusterveydenhuollon asiakkaiksi ja onko valinnanvapauden hyödyntäminen mutkatonta. Entä miksi sitten paperittomat? Yksinkertaisesti siksi, että on minun tai sinun terveyden kannalta äärimmäisen huono asia, mikäli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista perusterveydenhuoltoa.”

Qvintuksen mukaan kannattaa muistaa, että sote-uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja.

”On kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten etu, että kaikilla Suomessa olevilla ihmisillä on mahdollisuus ja oikeus saada terveydenhuoltoa. Siksi kannatan paperittomien oikeutta perusterveydenhuoltoon.”

Qvintus arvioi, että terveysyrityksille tämä olisi erinomainen mahdollisuus näyttää, että valinnanvapaudessa ei ole kyse kermankuorinnasta vaan kaikkien ihmisten aidosta mahdollisuudesta valita haluamansa hoito.

”Valinnanvapautta ajaville poliitikoille kokeilu tarjoaisi käytännön todisteita siitä, parantaako valinnanvapaus kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten asemaa.”

Yhdeksän nuivaa persuedustajaa potkii hallitusta – sotea ei tule, jollei…

Kuva: Lehtikuva
Persujen nuiva-siipi pelkään tämän näyn toistuvan.

Yhdeksän maahanmuuttovastaisena niin kutsuttuna nuivana tunnettua perussuomalaisten kansanedustajaa vaatii hallitusta kiirehtimään 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita yhdessä sovittuja maahanmuuttopoliittisia linjauksia yhtä aikaa keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapausmallin kanssa ja niiden etenemisen ehtona.

Hallitus on kyllä ryhmän mielestä järkeistänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tiukentamalla maahanmuuttajien perheenyhdistämistä, luopumalla humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista ja tehostamalla turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kansanedustajien mukaan askeleet maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön järkeistämisessä ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta sellaisenaan vielä riittämättömiä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien perheenyhdistämisten osalta Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löysin.

Kansanedustajat pitävät ”täysin kestämättömänä” tilannetta, jossa Suomesta löytyy verrokkimaistamme poikkeavia humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Lisäksi Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin, he katsovat. Kansanedustajien mielestä Suomen on aika keskeyttää sisäiset siirrot.

Nuivat edustajat perustavat kiirehtimistä sillä, että maailmanpoliittinen epävakaus on lisääntynyt viime aikoina erityisesti Turkin valtiojohdon uhkaillessa Euroopan unionia irtaantumisella EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta.

Vaatimuksen ovat allekirjoittaneen perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto,  Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.

Palkansaajajärjestöt vaativat EU:ta puuttumaan Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin – ”On kestämätöntä, että…”

Kuva: Thinkstock
EU ja Britannia tarvitsevat jatkossakin toisiaan. – Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä, FinUnions toteaa kannanotossaan. FinUnions on SAK:n, STTK:n ja akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt (YTN) yhteinen EU-edustusto.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan tällä hetkellä EU:ssa tärkeintä on torjua unionin hajoaminen. Hän painottaa, että on on puututtava Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin.

 – Brexit oli pitkälti reaktio globalisaation haittapuolia vastaan, Kuusisto katsoo.

–  On kestämätöntä, että EU:n kansalainen voi menettää työpaikkansa siksi, että toisesta maasta lähetetylle työntekijälle saa maksaa alhaisempaa palkkaa. Tai siksi, että EU:hun saa tuoda tuotteita, jotka ovat halpoja sen vuoksi, että niiden valmistaja on saanut massiivisia, EU:ssa kiellettyjä valtiontukia.

Britannian eroneuvottelut alkoivat virallisesti tänään.

Neuvotteluissa on Kuusiston mielestä tavoiteltava mahdollisimman tiiviitä suhteita.

– EU ja Britannia tarvitsevat toisiaan. Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä.

Jatkossa EU:n on edistettävä kestävää talouskasvua, jotta estetään populististen EU-erovaatimusten menestys muissa maissa.

FinUnions listaa palkansaajien kannalta tärkeimmät, kestävään talouskasvuun tähtäävät EU-aloitteet julkaisussaan Palkansaajien ajankohtaiset EU-hankkeet.

FinUnions peräänkuuluttaa sekä reilua kauppaa että EU-jäsenmaiden yhteisesti ohjattua panostusta tutkimus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Samalla on jatkettava markkinoiden avaamista.

FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt, YTN:n, EU-edustusto.

Suomessa on pulaa työvoimasta 24 ammatissa – rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia

Työvoiman ylitarjonta on vähentynyt ja yhä useammassa ammatissa on pulaa työvoimasta, ilmenee tuoreesta työvoimabarometristä. Barometri perustuu TE-toimistojen helmi-maaliskuun arvioon siitä, miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat noin 200 ammatissa.

Barometrin mukaan ylitarjontaa on 43 ammatissa, kun vuosi sitten niitä oli 70. Työvoimapulaa oli 24 ammatissa, kun niitä vuosi sitten oli 12.

Eniten ylitarjontaa oli yleissihteereistä. Barometri luettelee 15 ammattia joiden tekijöistä on ylitarjontaa. Tällä listalle ovat uusina nousseet myyjät ja valokuvaajat. Ylitarjontalistalla olivat jo ennestään muun muassa huonekalupuusepät, kuvataiteilijat, muusikot ja tietotekniikan asentajat ja korjaajat.

Pulaa työvoimasta oli erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä rakennusalalla. Kuulontutkijat ja puheterapeutit olivat puutelistan kärjessä. Muita pula-ammatteja olivat muun muassa ylilääkärit ja erikoislääkärit, hammaslääkärit, yleislääkärit ja sairaanhoitajat. Rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia.

Keskustelua aiheesta

Ps-ministerin lupaus: Sote-jättien verot jäävät Suomeen – ”Veroparatiiseihin ei kierrätetä veronmaksajien rahoja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) lupaa, että sellaista valinnanvapausmallia ei Suomeen tule, joka mahdollistaisi sen, että yhtiöiden maksamat verot päätyisivät jonnekin muualle kuin Suomeen.

”Poliittiset linjat ovat selvät. Puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Mattila antaa lupauksen kolumnissaan Kalevassa.

”Tulevat viikot tuovat vastauksen, millainen laajennettu valinnanvapausmalli Suomeen saadaan. Sellainen on jo olemassa muissa Pohjoismaissa. Opposition vastustus on jopa ajan hukkaa. Mutta johan sananpaukaus toteaa, että ”jos ei tärppää, niin eipähän mene mato hukkaan”. Siinä mielessä hallituksella on enemmän pelissään.”

Mattilan mukaan on toteutettava asiakkaan, ei yrityksen valinnanvapaus.

”Julkinen sektori on vahva järjestäjä ja hyvän hallinnon tulee toteutua maakunnassa. Sekin on valinnanvapauden ehto, tulee muistaa kuka on isäntä talossa. Se on maakunta. Myös siirtyminen laajennettuun valinnanvapauteen tulee toteuttaa hallitusti ja järjestelmällisesti – julkisen vallan jämerässä ohjauksessa.”

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi Demokraatille marraskuussa, että verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.