Demokraatti kysyi kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta, nähdäänkö puolueessa hoitajamitoitus-viestinnässä epäonnistuminen, Hjallis Harkimon Liike Nyt tai Ylen gallup syinä siihen, ettei parempaa vaalimenestystä tullut.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ja entinen pitkän linjan kokoomusten kärkipoliitikkojen avustaja Juho Romakkaniemi väitti vaalien jälkeen Facebookissa, että tulosta saattoi ohjata Ylen 11.4. julkaisema gallup, jota hän piti virheellisenä.

Romakkaniemi näkee Ylen voineen vaikuttaa siihen, mikä oli kokoomuksen tilanne kisattaessa puolueiden kärkisijoista. Yle ennusti kokoomukselle 15,9 prosentin ääniosuutta, kun Helsingin Sanomien samaan aikaan tehty tutkimus ennusti 17,5 prosenttia, mikä oli lähellä kokoomuksen saamien ennakkoäänien määrää eli 18,2 prosenttia.

Orpo yhtyy siihen, että kaikki edellämainitut seikat ovat voineet heikentää jonkin verran vaalimenestystä. Toisaalta Ylen gallupin vaikutusta hän pohtii kaksijakoisena.

– Monesti politiikassa sanotaan, että voittajan vankkureihin on helppo hypätä. Sitä ei todellakaan saatu, vaan keskustelu pyöri aika negatiivisesti sen suhteen kokoomuksen ympärillä. Mutta sitten se sai aikaan samaan aikaan sen, että meidän väki sisuuntui, koska tunnelma oli eri kuin mitä gallupit näyttivät.

Orpo sanoo, ettei halua spekuloida, kuinka paljon Liike Nytin äänistä oli kokoomuksen ääniä ja kuinka paljon heidän omia ääniään, mutta näkee, että varmasti silläkin on ollut merkitystä. Kokoomuksen viime kaudella jättänyt kansanedustaja Harry “Hjallis” Harkimo (Liik.) eteni Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan.

– Sitten se kolmas elementti, se ei ollut niinkään 0,7(:n hoitajamitoitus). Sen me pystyimme sitten loppujen lopuksi useiden yritysten jälkeen aika ymmärrettävästi viestimään.

–Enemmän kyse oli siitä, että suomalaiset olivat vaan siis niin kertakaikkiaan pettyneitä näihin terveyshoivajätteihin ja kun me emme todellakaan ole mitään heidän asiamiehiään. Mutta niin se välittyy monelle ja tästä meidän täytyy tehdä selkeä pesäero, Orpo sanoo.

Vasemmalla vaalitulosta katsotaan niin, että kansalaiset ovat vaatineet muutosta. Hallituspuoluespekulaatioissa onkin povattu vaihtoehtoina joko demareiden, kokoomuksen ja vihreiden tai demareiden, keskustan ja vihreiden hallituksia täydennettyinä joillakin puolueilla.

Voiko tulosta ja kansan ääntä tulkita niin, että se mahdollistaisi Suomeen porvarihallituksen synnyttämisen?

– Kyllä nyt lähdetään siltä vanhalta hyvältä pohjalta, että suurimman puolueen puheenjohtaja on hallitustunnustelija ja -neuvottelija. Minä uskon siihen, että siltä pohjalta on ratkaisu Suomeen löydettävissä. Olemmeko me siinä sitten mukana vai ei, sen sitten aika näyttää, Orpo sanoo Demokraatille.

– Me lähdemme Antti Rinteen (sd.) johdolla mutta sanon sen, että kun meillä on kolme lähes yhtä suurta puoluetta, niin kenelläkään ei ole kovin vahvaa mandaattia. Siis ei myöskään hallituksen muodostajalla ole paikkamääräisesti ja varsinkaan vaalituloksen perusteella vahvaa mandaattia. Kyllähän tässä voi olla erilaisia vaiheita, mutta mennään nyt tällä eteenpäin, hän jatkaa eikä siis käytännössä sulje porvarihallitustakaan ainakaan täysin pois.

Kokoomus ilmoitti tänään olevansa valmis hallitusneuvotteluihin.

– Kokoomus uskoo siihen, että Antti Rinteen johdolla on mahdollista sopia hallituksen ohjelmasta, Orpo sanoi medialle tiedotustilaisuudessa.

Ylen Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen kertoo, että ainakaan hänen tietojensa mukaan kokoomuksesta ei ole oltu Yleen yhteydessä Ylen viimeisimmän 11.4. vaalinalusgallupin takia.

– Gallupithan eivät ole ikinä ennusteita vaan kannatuskysely, joka tehdään tietyllä aikavälillä. Emme yritäkään väittää, että se ennustaisi vaalitulosta.

Pokkinen kertoo, että kun Yle ja sen gallupin toteuttava Taloustutkimus ovat laskeneet mittauspoikkeamia, Ylen gallup on puolustettava.

– Kuitenkin meidän mittaus näytti puolueiden järjestyksen sillä tavalla kuin se lopussa vaalipäivänä oli.

– Olemme yrittäneet korostaa uutisjutuissa ja analyyseissä sitä, että aina viimeisimmissä mittauksissa ennen vaaleja on liikehdintää. Näin on käynyt kaikissa edellisissäkin vaaleissa. Sen takia on myös avoimesti korostettu ja kerrottu, milloin meidän mittaukset julkaistaan. Olemme yrittäneet olla sellaisia, ettei kukaan voi sanoa, että yritämme vaikuttaa johonkin suuntaan.