Sittemmin hän on ehtinyt jo myöntää, että hyödyttää sittenkin. Pääministerin tuloilla jää vuodessa 1 284 euroa enemmän käteen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei lähde ottamaan kantaa pääministerin lapsukseen.

– Pääministeri varmaan itse on oman verotuksensa paras asiantuntija, hän kommentoi Demokraatille.

Jani Mäkelä nostaa esiin sen, että ministerien palkat ovat vaatimattomia verrattuna esimerkiksi valtionyhtiöiden johtajiin. Ne voivat olla jopa vain puolet siitä.

– Etenkin pörssipuolella tienataan ihan valtavasti.

Pitäisikö ministerien palkkaa nostaa?

– En sellaista esitystä lähde tekemään, mutta ehkä enemmänkin olisi aihetta harkita, olisiko syytä palkitsemista varsinkin valtion omistamissa yhtiöissä vähän hillitä, Mäkelä vastaa.

VERONMAKSAJAT on laskenut, että palkansaajan verotus kevenee 0,6-1,3 prosenttiyksikköä vuonna 2024. Suurimmillaan kevennys on 14 000 euron kuukausituloilla 1,3 prosenttiyksikköä, mihin vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla.

Verotus laskee kauttaaltaan, mutta oppositio on kiinnittänyt huomiota siihen, että lasku on suurinta niin prosentuaalisesti kuin euromääräisesti 14 000 euron kuukausipalkalla.

Ministereillä ja kansanedustajilla tilanne on sikäli erilainen, että he eivät maksa veroluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja.

Lue lisää: Näin paljon Petteri Orpon verotus kevenee – nostaa edelleen myös 2 000 e/kk puheenjohtajapalkkiona

Demokraatti kysyi Mäkelältä, miten 14 000 euroa tienaavien hyötyminen istuu perussuomalaisten politiikkaan.

Mäkelä kääntää asetelmaa niin, että olemassaolevassa julkisen talouden perusurassa solidaarisuusvero oli poistumassa kokonaan.

– Eli edellinen hallitus ei ollut jatkanut sitä veroa. Se tavallaan säädetään uutena verona, joka kasvattaa veropohjaa verrattuna tekniseen kehykseen. Sitä kautta, kun vero palautetaan käyttöön, me saamme lisää jakovaraa siihen, että tehdään työtulovähennystä muun muassa pieni- ja keskituloisiin painottuen ja myöskin lapsivähennyksen kautta. Sitä kautta myöskin veroja kevennetään pienemmissä tuloluokissa ja lisätään työllisyyttä, hän sanoo.

Mäkelän mukaan myöskään solidaarisuusveron alarajan noston työllisyysvaikutus ei ole täysin merkityksetön.

– Eli kun sen marginaalivero on todella korkealla, se on aika negatiivinen kannuste lisätulojen hankintaan korkeissa tuloluokissa. Jos siellä tulee kannustin hankkia lisätuloja, se voi jopa lisätä verokertymää.

Mäkelä arvelee, että mekanismi voi olla sama kuin aikoinaan autoveron alennuksessa.

– Siitä tuli arvostelua, että tuetaan hyvätuloisten autojen hankintaa, mutta lopputulema olikin se, että autojen myynti kasvoi niin paljon, että verotuotto taisi kasvaa absoluuttisesti. Verotus ei ole ihan yksinkertainen kuvio aina.

Tarkalleen ottaen Marinin hallituksen ohjelmassa luki: ”Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun.”

MÄKELÄN pohdinnat eivät kuitenkaan poista tosiasiaa 14 000 euron tuloluokan suurimmista kevennyksistä solidaarisuusveron alarajaa rukatessa.

– Verotushan tietysti on progressiivinen ja prosentuaalinen järjestelmä, joka johtaa tietenkin siihen, että jos joku maksaa absoluuttisena summana suurimman rahan, silloin prosentuaaliset kevennykset tuntuvat siellä suurimpina. Toinen puoli asiassa on se, että verotus myös siellä päässä on ollut tähän mennessä kaikkein kovinta ja on saattanut aiheuttaa negatiivisen kannusteen lisätulojen hankintaan. Tavallaan se, että kun valtion tuloveroja aletaan maksaa kunnolla vasta yllättävänkin korkeassa tuloluokassa ja…ihan leijonanosa siitä (vero)kertymästä tulee hyvätuloisilta, tavallaan se väkisinkin johtaa siihen, että jos siihen tehdään jotain muutoksia, se näkyy euromääräisesti eniten niissä tuloluokissa, hän sanoo.

Mäkelä toteaa, ettei olisi itse poistanut solidaarisuusveroa kokonaan.

– Kyllä meidän linja oli, että solidaarisuusvero pitäisi säilyttää käytössä. Se tulorajahan siinä ainoastaan nyt sitten muuttui. En missään tapauksessa olisi poistanut sitä kokonaan. Se olisi ollut verokertymän kannalta todella hankala asia ja olisi näyttänyt hyvin epäsolidaariselta.

Mäkelän mukaan solidaarisuusveron jatkaminen oli hyvä asia.

– Tietenkin, jos yksittäinen puolue voisi muodostaa koko talouspolitiikan hallitusohjelmaan yksinään, se näyttäisi erilaiselta kuin neljän puolueen kompromissina syntynyt. Eli kyllä jokainen varmasti tämän ymmärtää.

Olisiko perussuomalaiset halunnut muuttaa solidaarisuusveron tulorajaa 150 000 euroon?

– Se on mahdollista, että näin olisi toimittu, mutta itse olisin nähnyt, että jos perussuomalaiset olisivat saaneet päättää, verotuksen kokonaiskuva olisi ollut aika paljon toisennäköinen eli lähtien ihan polttoaineiden verotuksesta ja jakeluvelvoitteesta. Luultavasti oltaisiin aika erinäköisessä verotuskuviossa kokonaisuudessaan, jos me olisimme yksinään se voitu päättää.

VIIME aikoina julkisuudessa on puhuttanut erityisen paljon myös rakennusalan vaikea tilanne.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehdotti Kauppalehdessä asuntolainojen korkovähennyksen palauttamista määräaikaisena.

– Olen aina sanonut, että Lindtmanillahan on hirveän hyviä esityksiä, mutta niistä puuttuu aina se debit-puoli eli millä se kustannetaan. Kyllähän jokainen varmaan mielellään antaisi asuntolainojen korkovähennysoikeuden – erityisesti, kun korot nousevat – mutta sitten pitäisi kertoa, mistä se raha kyseiseen verotukeen otetaan. Eli periaatteellisella tasollahan se on varmaan ihan mukava ajatus, mutta mistä rahat? Jani Mäkelä kommentoi.

Asuntoasioista vastaava ministeri Kai Mykkänen (kok.) ei kommentoinut tänään asiaa Demokraatille.

– Meillä on valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä miettimässä rakentamisalan suhdannetoimia. Minä en ota nyt mihinkään yksittäisiin toimiin kantaa. Katsotaan sitten budjettiriihessä, Mykkänen totesi eduskunnassa.

Helsingin Sanomille hallituslähteet ovat kertoneet, ettei verovähennysoikeutta palautettaisi.