Orpo sanoo kehysriihipäätöksiä koskevassa tiedotustilaisuudessa, että ratkaisuilla Suomi välttää EU:n alijäämämenettelyyn joutumisen. Yhdessä hallitusohjelmassa sovittujen päätösten kanssa hallitus sopeuttaa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

Orpon mukaan kokonaisveroaste ei nouse. Veronkevennykset vaikuttavat pieni- ja keskituloisiin. Yrittämisen ja investointien verotusta ei Orpon mukaan kiristetä, vaan painopistettä siirretään kulutuksen verotukseen.

Eläketulon (vähintään 23  000 euroa vuodessa saavat) verotusta kiristetään. Veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.

Tiedotustilaisuudessa Orpo kuvaa hallituksen päätöksiä raskaiksi mutta välttämättömiksi.

-  Kun me teemme nyt nämä asiat, niin pidemmällä aikavälillä suomalaisten asiat ovat paremmin kuin tänään, Orpo totesi.

Hänen mukaansa päätöksiä on rakennettu oikeudenmukaisesti ja valtionhallinnosta on haettu merkittäviä lisäsäästöjä.

-  Voi sanoa, että olemme käyneet läpi laarien pohjatkin, totesi Orpo.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä. Ne liittyvät muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen.

Hallitusohjelmassa aiemmin asetettua sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskevaa säästötavoitetta on pienennetty.

Hallitus laskee vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitusta 0,6 työntekijään asukasta kohden. Nykyisin minimi on 0,65 hoitajaa asukasta kohti.

Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028.

Lääkekorvausten alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja sidotaan indeksiin.

OPISKELIJAT palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon, enimmäismäärä tarkentuu.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan ammatillisesta koulutuksesta leikataan sata miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistetaan toisen ammatillisen tutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon jo suorittaneisiin eli vähintään kaksi tutkintoa suorittaneisiin aikuisiin.

Aikuiskoulutustuelle tulee korvaava järjestelmä muun muassa erityisopettajiksi ja sairaanhoitajiksi opiskeleville. Suuruus on kymmenen miljoonaa euroa.

MYÖS haitta- ja terveysveroja korotetaan, muun muassa makeisten ja tupakan osalta.

Makeisten alv-kantaa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Myös tupakan ja virvoitusjuomien veroa korotetaan. Väkevien alkoholien verotus sidotaan indeksiin.

Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan.

Riihipäätöksiä esitellyt valtiovarainministeri Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että hallituksen toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin 3 miljardilla eurolla ensi vuodesta alkaen.

Yleinen alv-kanta ja vakuutusmaksuverokanta korotetaan 25,5 prosenttiin, ja Purran mukaan arvonlisäverotuksen korotukset tulisi saada voimaan jo kuluvana vuonna.

Purra totesi myös, että eläkettä koskevan veronkorotusrajan alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.

Julkisen talouden menoja supistetaan Purran mukaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028. Lisäksi verotoimien staattinen bruttovaikutus tulee Purran mukaan olemaan 1,8 miljardia euroa vuonna 2028. Kun leikkausten ja veronkorotusten dynaamiset vaikutukset huomioi, on päätösten vaikutus noin kolme miljardia euroa julkiseen talouteen.

-  Olemme tyytyväisiä, että olemme tässä tilanteessa jo nyt. Puoliväliriihi ensi vuonna olisi tullut liian myöhään, hän totesi tiedotustilaisuudessa.