– Olin jo ehtinyt pitää historiallisena reliikkinä sitä, että Suomessa nähtäisiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Enää se ei näytä ihan mahdottomalta vaihtoehdolta, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä toteaa.

Poliittisen historian dosentti, tutkija Mikko Majander on puolestaan Jokisipilää suorasanaisempi.

Mikko Majander.

Majander kuitenkin huomauttaa, että mikäli eduskunta hajoaa ennen vaaleja, mitataan samalla myös Suomen uuden perustuslain toimivuutta. Presidentti kyllä hajottaa eduskunnan, mutta ei oma-aloitteisesti, vaan tarvitsee siihen pääministerin esityksen. Myös syyn pitää olla perusteltu. Mikäli näin kävisi, ennen uusia vaaleja pitäisi tunnustella, löytyisikö olemassaolevasta eduskunnasta hallituspohjaa.

– Jos eduskuntaryhmämme tulee tulokseen, että sote-uudistus ei vastaa sille asettamiamme tavoitteita, niin silloin meillä ei ole syytä tätä tukea, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi sote-uudistuksesta lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Lausunto oli kova. Jokisipilä muistuttaa, että Orpo paalutti jo tullessaan kokoomuksen puheenjohtajaksi, että keskusta ei saa maakuntamallia ilman valinnanvapautta.

Markku Jokisipilä.

– Nyt näyttää mahdolliselta, että valinnanvapaus ei toteudu siinä vahvuudessa kuin kokoomus on toivonut. Niinpä Orpon oli annettava ymmärtää, että kyseessä on sen mittaluokan asia, että hallitus voi kaatua. Juha Sipilä ei puolestaan voi oikein muuta kuin sanoa, että sote etenee suunnitelmien mukaisesti, Jokisipilä pohtii.

Myös Majander katsoo kokoomuksen ja keskustan tilanteen olevan hallituskumppanuudesta huolimatta erilaiset. Sipilä on alusta alkaen ankkuroinut itsensä kiinni sote- ja maakuntauudistukseen.

– Hän on todennut useasti asemansa olevan tulos tai ulos. Jos uudistus kaatuu, niin hän ei voi enää pyörtää puheitaan. Orpo puolestaan ei ole hirttämässä itseään yhtä vahvasti uudistukseen. Tietyllä logiikalla kokoomus voi esiintyä soten kaatamisessa jopa pelastajana. Valtakunnan etu asetettaisiin puolueen edun edelle. Keskustalla ei tätä mahdollisuutta ole, sillä uudistuksen maakuntaulottuvuus on sen verran voimakas, Majander arvioi.

Jokisipilä muistuttaa, että Sipilän hallitus on ideologisesti yhtenäisempi kuin Kataisen (kok.) sixpack. Tässä mielessä soten kolmen vuoden valmistelu ja sen jälkeen vetäminen vessanpöntöstä alas olisi eräänlainen ”poliittisten epäonnistumisten Suomen ennätys”.

Jokisipilän mukaan kyseessä olisi myös ”hyppy pimeään”, koska on vaikea nähdä, millä hallituspohjalla sotea lähdettäisiin tämän jälkeen viemään läpi. Tämä tosiasia onkin Jokisipilän mukaan yhä merkittävä tekijä, joka hillitsee hallituspuolueissa veneen keikuttamista.

Uuden hallituksen muodostaminen tilanteessa, jossa kaksi isoa hallituspuoluetta on ajanut itsensä poliittiseen konkurssiin, olisi Jokisipilän mukaan vaikeaa.

SDP:n on väitetty hidastavan soten etenemistä eduskunnassa.

– Jos jokin soten kaataa, se on jokin hallitusryhmistä, Jokisipilä katsoo.

Majanderkaan ei usko, että oppositiolla olisi enää tässä vaiheessa suuria vaikuttamismahdollisuuksia tai edes -haluja esiintyä uudistuksen kaatajana. Hän huomioi, kuinka esimerkiksi SDP:n Antti Rinne on asetellut sanansa tarkoin puhuessaan hallituksen mallista, ja tuonut esiin, kuinka uudistuksessa on sen huonojen puolien lisäksi paljon käyttökelpoisiakin osia.

– Jos uudistus on kaatuakseen, en usko, että opposition tarvitsee edes hirveästi räksyttää, hän toteaa.

Perustuslakivaliokunta voi esittää lausunnossaan, että valinnanvapauteen pitäisi tehdä viilauksia, jotka voidaan toteuttaa eduskuntakäsittelyssä. Mutta jos valiokunta katsoo, että uudistusta pitäisi rukata enemmän, voi se vaatia esityksen palauttamista ministeriön käsittelyyn. Tällöin myös aikataulut venyisivät pahemmin.

Majander ei näe, että uudistusten voimaanastumisen viivästyminen vielä riittäisi uudistuksen kaatumiseen. Hän katsoo, että äänestys hallitusten esityksistä määrää lopulta sen kohtalon.

Liian optimistinen Majander ei kuitenkaan soten toteutumisen suhteen ole, vaan korostaa kokoomuksen keskeistä roolia uudistuksen hyväksymisessä. Hän muistuttaa, että tietysti myös perustuslaki- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntojen sisällöt toimivat vaa’ankielenä.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei pysy uudistuksen takana uskollisuuttaan. Samaan aikaan elementit, joiden takia puolueessa on uskottu uudistuksen kannattavuuteen sen negatiivisista puolista huolimatta, ovat murentuneet jatkuvasti. Kokoomuksen uudistuksesta saamat plussat ovat siis jatkuvasti vähentyneet. Pidän pienenä ihmeenä, jos kokoomus saa pidettyä rivinsä kasassa äänestyksessä ja uudistus viedään maaliin asti, Majander toteaa.

Soten kaatuminen olisi epäonnistuminen myös koko poliittiselta järjestelmältä.

– Tavallisen äänestäjän olisi hyvin vaikea ymmärtää, että vuoden 2015 vaalien jälkeen lähdettiin selkeällä parlamentaarisella enemmistöllä tekemään päätöksiä ja lopputulosta ei tullut. Sitä keskustelua on käyty vuosikaudet, että politiikka olisi rikki. Tämä löisi lisää vettä myllyyn, Jokisipilä sanoo.

Iso kysymys tässä tilanteessa on, vieläkö hallitus ajaa sote- ja maakuntamallia tosissaan läpi, vai joko kaikissa puolueissa etsitään kunniallista ulospääsyä tilanteesta. Jokisipilä haluaa luottaa päätöksentekijöihin siinä, että liikkeellä ei olla vain vaalitaktisilla vaikuttimilla. Hän ei siis usko, että näin ison asian kuin soten annettaisiin kaatua vain vaalitaktisista syistä.

Jokisipilä muistuttaa, että puheenjohtaja Orpoa myöten kokoomus on pistänyt valtavasti arvovaltaa peliin valinnanvapausmallin toteuttamiseksi. Toisaalta jos uudistus vesittyy kokoomuksen kannalta liikaa, voidaan tulla tilanteeseen, jossa sen kannattaa ottaa arvovaltatappio ja kaataa sote.

Painetta tähän tulee myös suurista kaupungeista, joissa kokoomuksen kannattajat ovat. Jokisipilä palaakin Ylen Ykkösaamuun ja toteaa, että Orpon sanat siellä olivat tarkkaan harkittuja ja kohdennettuja.

Toimittajat: Johannes Ijäs ja Topi Juga

Juttu on luettavissa myös tänään julkaistussa Demokraatin printtilehdessä.