Mielestäni rakennuksen koko ei ole ainoa kriteeri palvelun laadun arvioinnissa. Pieni ei aina ole parempi kuin suuri, eikä suuri automaattisesti tarkoita huonompaa.

1990-luvun lopulla, kun perusopetuksen lainsäädännössä alettiin korostaa yhtenäistä perusopetusta, kunnat alkoivat sijoittaa alakoulun ja yläkoulun luokkia niin sanottuihin yhtenäiskouluihin. Yhtenäiskoulujen määrä kasvaa edelleen. Luokkien sijoittelun muutoksia tehdään usein kouluverkon tarkastelun yhteydessä, jolloin pohditaan myös uuden koulun rakentamista.

Kouluverkon kehitys on yhä tiiviisti sidoksissa kunnan oppilasmäärään ja päättäjät pyrkivät tekemään pitkälle tulevaisuuteen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä ratkaisuja. Monille pienille ja suuremmillekin kunnille suuret, miljoonaluokan koulu- tai päiväkotihankkeet eivät ole läpihuutojuttu.

Olen itsekin ollut mukana monissa tällaisissa keskusteluissa. Huolipuhetta kuulee sekä huoltajilta että opettajilta ja se on täysin ymmärrettävää – kukapa ei olisi huolissaan ja joskus myös peloissaan uuden edessä.

RIIPPUMATTA siitä, mikä päiväkodin tai koulun koko on, keskeistä on se, miten toiminta rakennuksessa on järjestetty. Luokkatilat ja päiväkotien osastot voidaan sijoittaa monin eri tavoin myös suureen rakennukseen. Toiminnan laadun huomioiminen on tärkeää rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Hyvin toteutetussa tilasuunnittelussa arkkitehti on yhteistyössä tilojen käyttäjän kanssa. Lopputuloksessa on tärkeintä, että päiväkoti ja koulu tarjoavat turvallisen, rikastuttavan ja kehittävän ympäristön, jossa lapset voivat kasvaa ja oppia.

Päiväkodin ja koulun toimintakulttuurilla, johtamisella sekä henkilöstön osaamisella ja ammattitaidolla on merkitystä oppijoiden tarpeiden huomioon ottamisessa.

Yhtenäinen toimintakulttuuri, johon kuuluvat yhteiset pelisäännöt, on avainasemassa. Selkeät pelisäännöt ja toimintatavat luovat turvallisuutta, jolloin kaikki tietävät, miten meillä toimitaan. Tämä on ensisijaisesti aikuisten vastuulla, mutta myös oppijoiden vastuulla ikäkausi huomioon ottaen.

KESKUSTELUT kunnissa päiväkotien ja koulujen ympärillä jatkuvat varmasti, sillä nykyinen väestönkehitys pakottaa siihen.

Suunnittelussa ja asioiden valmistelussa on tärkeää kuunnella herkällä korvalla huolia ja pelkoja sekä avoimesti hakea yhteisiä ratkaisuja. On myös arvokasta kuulla kokemuksia muilta ja löytää juuri omaan kuntaan sopivat ratkaisut. Kuntien olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat, joten asiat ratkaistaan paikallisesti.

Tulevissa kuntavaaleissa eri puolilla maata nämäkin teemat ovat varmasti esillä. Kannattaa lähteä ehdolle vaaleissa ja päästä vaikuttamaan oman kunnan palveluiden kehittämiseen.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija ja kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.