Alarajahuojennus on ollut verohelpotus arvonlisäverorekisteriin kuuluville yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30  000 euroa. Alarajahuojennusta haki viime vuonna kaikkiaan 80  000 yritystä.

Hallitus antoi lakiesityksen alarajahuojennuksen poistamisesta viime torstaina. Esityksen mukaan alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa.

LAKIESITYKSEN taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi, joka poistaa arvonlisäveron alarajahuojennukset EU-jäsenmaissa.

-  Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku, kun maksurasitteet kasvavat. Tässä puhutaan kuitenkin kaikkein pienituloisimpien yrittäjien joukosta, Hanén sanoi STT:lle.

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen myötä yrittäjät ovat voineet saada veronpalautuksena liikevaihdosta ja vähennyksistä riippuen muutamasta sadasta eurosta jopa lähes kolmeen tuhanteen euroon.

Hanén muistuttaa, että erityisesti yksinyrittäjien bruttoansiot jäävät usein alle 2  000 euroon kuukaudessa.

-  Jos bruttoansio on alle 2  000 euroa kuukaudessa, pari tuhatta euroa vuodessa on todella merkittävä summa. Se on käytännössä jopa pari sataa euroa kuukautta kohden. Se on iso raha etenkin, jos samaan aikaan pitää maksaa sata euroa kuukaudessa lisää yel-vakuutusta, Hanén painottaa.

HANÉNIN mukaan alarajahuojennuksen poistoa olisi voitu kompensoida nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 15  000 eurosta vähintään 30  000 euroon.

Hanén muistuttaa, että lausuntokierroksella arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista kannatettiin laajasti. 15  000 euron alaraja on kansainvälisesti vertaillen erittäin matala.

-  Vaikka lakiesityksen taustalla on EU:n direktiivi, hallitus ei voi sanoa, että ei me tälle mitään voitu. Mikään ei estä tekemästä kompensaatioita kansallisella tasolla, Hanén sanoo.

Myös Suomen Yrittäjät olisivat toivoneet, että alarajahuojennuksen poistamisen kompensoimiseksi hallitus olisi nostanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajan 30  000 euroon.

Veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellmanin mukaan hallituksen esitys oli Suomen Yrittäjille pettymys.

SUOMEN Yrittäjät ovat kannattaneet pienimuotoisen yritystoiminnan pitämistä arvonlisäverotuksen ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän.

-  Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Hellman sanoi STT:lle.

Lakimuutos koskettaa Hellmanin mukaan lähes joka viidettä suomalaista yritystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 440  000 yritystä.

Hanén kertoo saavansa järjestönsä jäsenkunnasta jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja hallituksen ratkaisuista.

Hän kummeksuu sitä, että hallitus sanoo koko ajan, että työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä, ja samaan aikaan toteuttaa tällaisia päätöksiä.

-  Jos me puhuisimme saman kategorian palkansaajista, jotka tienaavat bruttona 2  000 euroa kuukaudessa, ja jos heiltä vietäisiin näin merkittävä verovähennys ja samaan aikaan laitettaisiin sata euroa lisää pakollisia maksuja, niin meillähän olisi ihan mieletön haloo. Meillähän olisi yleislakko Suomessa, Hanén vertailee.

Hanénia ihmetyttää, onko hallituksella minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, miten sen eri ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi mikro- ja yksinyrittäjiin.

-  Kun puhutaan yrittäjistä ja yrityksistä, niin ajatellaan, että eihän tällaiset mitään merkitse. Sanotaan, että nostakaa hintoja. Tässä on aivan vääränlainen mielikuva. Yritykset nähdään kasvottomina organisaatioina, joille tällaiset eivät merkitse mitään, Hanén jatkaa.

Hanénin mukaan suurten ja keskisuurten yritysten näkökulmat hallitsevat Suomessa käytävää keskustelua, ja pienten ja mikroyritysten näkemykset jäävät usein vaille huomiota, vaikka niitä on yrityksistä selvä enemmistö.

Hän arvioi, että yrittämisen edellytysten heikentyminen saattaa johtaa jopa tuhansien yritysten toiminnan loppumiseen.

ERITYISESTI uhan alla ovat Hanénin mukaan pienet palvelualan, hyvinvointialan, sote-alan ja luovien alojen yritykset, joiden yrittäjät usein ovat naisia.

Hanénin mukaan on suuri riski, että lopettavat yrittäjät joutuvat työttömiksi, etenkin jos he ovat yli 55-vuotiaita ja asuvat syrjäseuduilla. Monelle itsensätyöllistäminen on ainoa merkittävä vaihtoehto työttömyydelle.

-  On iso miinus valtiontaloudelle, jos aikaisemmin itsensä työllistäneet ja veroja maksaneet ihmiset siirtyvät työmarkkinatuelle. Jos vaikka 10  000 yrittäjää lopettaa tämän takia niin se on huomattava summa, aika paljon tulee työttömyysmaksuja maksettavaksi, Hanén summaa.

Tuomas Savonen/STT