Piirin puheenjohtaminen vaatii kärsivällisyyttä – “Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla”

Kuva: Petja Raaska
Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana toimii Vuokko Puljujärvi.

SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana vajaa kolme vuotta toiminut Vuokko Puljujärvi kertoo, että hänellä on aika hyvät hermot. Niille on myös käyttöä, kun johtaa resursseiltaan ja toimintatavoiltaan moninaista järjestöä, jolla on 110 vuotta kunniakasta historiaa takana.

– Kun aloitin piirin puheenjohtajana, tiesin kyllä pääsuunnat piirin toiminnasta. Nyt olen saanut kiertää eri osastoja ja olen oppinut paljon, Puljujärvi kertoo.

Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä.

Puljujärvi aloitti Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta. Vuosi sitten hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana vielä toiset kaksi vuotta. Vuosiin puheenjohtajana on mahtunut eurovaalit, eduskuntavaalit ja ensi keväänä on tulossa vielä kuntavaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikutti myös Varsinais-Suomen SDP:n käytössä oleviin resursseihin.

– Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä, Puljujärvi kertoo.

Kehittymistä on puheenjohtajan mukaan myös tapahtunut. Viestintää on kehitetty julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä eKompassia. Piirihallitusten jäsenten vastuuta osastojen ja piirin välisessä yhteydenpidossa sekä kesätapahtumien järjestämisessä on lisätty.

– Täytyy antaa kiitosta siitä, että meillä on paljon perinteisiä kesätapahtumia ja markkinoita ympäri maakuntaa, joissa osastot ovat aktiivisia.

“Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla.”

Puljujärvi pitää piirin puheenjohtajana olemisen suurimpana rikkautena sitä, että näkee ja kuulee erilaisia juttuja. Odotukset piiriä kohtaan ovat suuret, joten terveisiä on kuunneltava herkällä korvalla.

Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena.

– Parasta tässä tehtävässä on ihmisten kohtaaminen ja kesätapahtumat. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja saa rennosti keskusteltua ihmisten kanssa.

Toisaalta haasteita muodostuu resurssien niukkuudesta sekä järjestöllisen ja poliittisen puolen yhdistämisestä.

– Haastavinta on ajankäyttö. Koen riittämättömyyttä poliittisesta puolesta, sillä politiikka ei ole päätyöni. Järjestökoneiston pyörittäminen vie aikaa.

– Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena. Tekemätöntä työtä riittää, Puljujärvi kertoo.

Kuntavaaleihin innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä

Ensi kevään kuntavaalit on seuraava iso asia Varsinais-Suomen SDP:lle. Ehdokashankinta on piirin alueella jo hyvässä vauhdissa. Erityisesti suuremmat kunnat Turku ja Salo ovat jo pitkällä kuntavaalityössä.

– Tavoitetaso on se, että piirin alueella SDP:llä on yhtä paljon kuntavaaliehdokkaita kuin edellisellä kerralla, Puljujärvi kertoo.

Tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Eri kunnat ovat hyvin eri asemassa sen suhteen, kuinka helppoa tai vaikeaa kuntavaaliehdokkaiden saaminen on. Piirin puheenjohtajana Puljujärvi on törmännyt myös sellaiseen tilanteeseen, että ehdokkaaksi ei uskalleta lähteä oman työnantajan suhtautumisen takia.

– Kaikki työnantajat eivät hyväksy, että profiloidutaan tietyn puolueen ehdokkaaksi.

Puljujärvi uskoo, että koko maakunnan tasolla kuntavaaleissa keskustelua herättäviä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä tuleva maakuntahallinto. Itse hän toivoo, että kuntavaaleissa puhuttaisiin myös eri ikäisten arjen palveluista.

Ensi kevään kuntavaaleista tulee Puljujärvelle itselleen hieman erilaiset kuin aiemmin. Hän on päättänyt lähteä ehdokkaaksi Turkuun, mutta myös hänen tyttärensä on ehdolla.

– Tulee erilainen kampanja. Jos tytär sen vaan hyväksyy, tulemme tekemään yhteismainontaa. Kokemus ja nuoruus rinnakkain. Ja läpimenoa täytyy tietysti tavoitella, Puljujärvi kertoo.

Piirin puheenjohtajana Puljujärvi haluaa lähettää terveisiä kaikille Varsinais-Suomen SDP:n jäsenille.

– Haluan kannustaa alueemme aktiiveja. Tehdään kuntavaalit innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä, tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Huolestuttava ilmiö: Vain 2/3 osallistuu päivittäin – Tätä ei kouluruokaa halveksiva nuoriso muista

Kuva: Kari Hulkko

Alakoulussa lähes kaikki oppilaat osallistuvat joka päivä kouluruokailuun. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut kasvavasta ilmiöstä: yläkoulussa vain 2/3 oppilaista osallistuu siihen päivittäin. Moni jättää pois etenkin salaatin ja maidon.

Hän huomauttaa, että maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä.

– Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia.

Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä.

Uusi kouluruokailusuositus julkaistiin alkuvuodesta.

– Ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä, Eloranta korostaa.

Hän pohtii sitä, miksi kaikki oppilaat eivät jostain syystä kuitenkaan syö koko suunniteltua ateriakokonaisuutta. Niitä ovat muun muassa kodin antama malli, ruokakulttuuritausta, markkinointi tai vertaispaine.

Koulu voi Elorannan mielestä vaikuttaa siihen, että ruokailu tehdään houkuttelevaksi. Aterian ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokatila ja ruokarauha ovat oleellisia tekijöitä.

– Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä, Eloranta painotti, kun hän avasi pop up -kouluruokalan Turussa perjantaina.

Hän toivoo, että kodit ja koulut toimisivat yhdessä sen eteen, että jokainen koululainen haluaa osallistua lounastaukoon.

Turun SDP tyytyväinen budjettisopuun

Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä katsoo, että sen budjettitavoitteet ovat riittävästi huomioitu puolueitten yhteisessä neuvottelutuloksessa.

– Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kouluista ja päiväkodeista ei leikata kaupunginjohtajan esittämällä tavalla, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Piia Elo.

– Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on myös ensiarvoisen tärkeä tulevaisuuden eriytymiskehityksen ehkäisemisessä, Elo jatkaa ja muistuttaa tämän olleen SDP:n pitkäaikainen tavoite.

Ennaltaehkäisevä rooli SDP:n mielestä on myös liikuntalautakunnan 300.000 euron lisärahalla, vaikka suurempaa alunperin tavoiteltiinkin.

Myös sosiaalinen luototus on mukana ensi vuoden budjetissa. Tämä oli Turun SDP:n kuntavaaliohjelmassa, kuten myös maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille.

Loppuvaiheessa neuvotteluja SDP sai läpi Hyvinvointisektorille 500.000 euron lisärahan hoitoketjujen sujuvoittamiseen. Tavoitteena on oikea-aikainen ja tarpeenmukainen hoito ihmisille, mikä mahdollistaa myös ison kustannussäästön siirtoviivemaksuissa.

Fölin työsuhdematkalippu oli myös SDP:n budjettitavoitteissa.

– Tämä on ilahduttava kädenojennus työnantajalta ja samalla merkittävä ympäristöteko, Elo hehkuttaa.

– Kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjetti antaa esitettyä paremmat eväät ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseksi, sekä Turun eriytymiskehityksen kääntämiseksi, Piia Elo kehuu.

Maaskola ja Kallio hakevat Turun SDP:n puheenjohtajistoon

Kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola hakee Turun SDP:n puheenjohtajaksi.

Turun SDP:n puheenjohtajisto vaihtuu vuodenvaihteessa. Marraskuun lopulla järjestettävässä valintakokouksessa tullaan mitä todennäköisemmin äänestämään sekä järjestön puheenjohtajasta että varapuheenjohtajasta. Viimeisimpänä ehdolle ovat asettuneet kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola ja varavaltuutettu Nina Kallio. Maaskola hakee puheenjohtajaksi, Kallio varapuheenjohtajaksi.

– Tarvitsemme nyt puheenjohtajia, jotka yhdistävät ja aktivoivat koko jäsenistön osaamisen. Elämme ajassa, jolloin yksilön arvostus ja tarpeet on nostettu kovin korkealle. Sosialidemokratian perinteisiä arvoja ovat olleet yhteisöllisyys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, näistä haluamme pitää kiinni. Kehitys on ollut samankaltaista kaikissa kehittyneissä maissa. Sosialidemokratia pysyvine arvoineen yhdistää ihmisiä yli sukupolvien, Maaskola ja Kallio linjaavat tiedotteessaan.

– Politiikassa tulee pyrkiä avoimuuteen unohtamatta kuitenkaan SDP:n poliittisia tavoitteita. Neuvottelemalla ja toisten näkökantoja ymmärtämällä pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tulevaisuuden Turkua tulee rakentaa innovatiivisuudella, ottaen huomioon kuitenkin taloudelliset sekä asiantuntijoiden ja käyttäjien näkökohdat uuden suunnittelussa ja vanhan säilyttämisessä.

– Turku on positiivisessa virtauksessa mukana, positiivisuudella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Tulevaisuuden hienossa kaupunkikehitysohjelmassa tulee huomioida myös lähiöiden kehittäminen, turvallisuuden lisääminen sekä ehkäistä kaikin keinoin syrjäytymistä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida Turku kokonaisuutena, perheiden, yksinelävien sekä ikäihmisten tarpeet ja monimuotoinen, toimiva ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Kaupunkilaisia tulee tukea kestävän kehityksen huomioimisessa arjessa sekä korostaa ympäristöllisiä arvoja mm. joukkoliikenteen käyttöönotossa.

– Syrjäytymisen syyt lähtevät perheistä, huono-osaisuus periytyy. Osalla nuorista esiintyy puutteellista koulutustasoa tai keskeytettyjä opintoja. Turun pitää voida tukea perheitä ruuhkaisissa ja vaikeissa elämänvaiheissa niin, että syrjäytymiskehitystä ei tapahdu. Samalla meidän tulee huomioida monimuotoisesti kaupunkilaisten tarpeet; kulttuuri-, liikunta- ym, palvelut, mitä kukin kaupunkilainen elämänsä eri vaiheissa tarvitsee elääkseen laadullisesti hyvää elämää.

– Turun pitää aktiivisesti seurata maakunta- ja sote-uudistuksen vaiheita, ja tarvittaessa tarttua kehitystyöhön.  Toistaiseksi pyrimme vahvistamaan olemassa olevin ja toimivin keinoin Turkulaisten hyvinvointia ja antamaan tukea silloin kun sitä tarvitaan, ennaltaehkäiseviä palveluja painottaen.

Aiemmin ehdokkuudestaan ovat ilmoittaneet Turun kaupunginvaltuutettu Mari-Elina Koivusalo, joka hakee puheenjohtajaksi ja Nummenmäen sosialidemokraattien puheenjohtaja Marko Heinonen, joka hakee varapuheenjohtajaksi.

Turun SDP:n edustajiston kokous järjestetään torstaina 23.11.

Turun SDP:n budjettitavoitteet julki

Turun SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että kaupunkia on kehitettävä rohkeasti tulevaisuutta rakentaen. Kaupungin kasvaessa voimakkaasti on palvelutarpeeseen vastattava kysynnän mukaisesti, laadusta tinkimättä, mutta kuitenkin rakenteita uudistaen. Positiivisen rakennemuutoksen aikana on varmistettava, että Turku on vetovoimainen ja houkutteleva paikka asua ja työskennellä.

SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että keskusta-visiota on lähdettävä toteuttamaan määrätietoisesti jo ensi vuonna. Valtuustoryhmä näkee myös, että kaupungin tulee ottaa käyttöön joukkoliikenteen työsuhdematkalippu, joka edesauttaa kaupungin pääsemistä ilmastotavoitteisiinsa ja vähentää keskusta-alueen liikennemääriä.

Lisäksi kaupungin palvelutarjontaa tulee katsoa koko kaupungin alueella. On panostettava lähiöiden elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvään elämään. Tähän ryhmä panostaisi luomalla kaupungin oman tasa-arvorahan peruskouluihin ja nopeuttamalla lähiöiden infra- ja toimitalohankkeita.

SDP:n mielestä kaupungin on tarjottava jatkossakin laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta. Ensi vuoden elokuusta alkaen kaupungin tulisi tarjota neljä tuntia päivässä maksutonta varhaiskasvatusta kaikille viisivuotiaille. Lisäksi SDP katsoo, että kasvavaan oppilasmäärään perusopetuksessa annetaan tarvittavat resurssit laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen reformin tuomien uusien toimintatapojen myötä ryhmä esittää ammatilliseen koulutukseen ohjaavan henkilökunnan lisäämistä varmistamaan opintojen sujuminen ja ehkäisemään keskeytyksiä.

Ihmisten hyvinvointia tulisi ryhmän mukaan edistää myös panostamalla liikuntapalveluihin. SDP esittää lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien ja seuratoiminnan tukemiseen lisää resursseja sekä seniori- ja Kimmoke-rannekkeiden hinnan alentamista.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää, että ihmiset saavat oikea-aikaista ja tarpeen mukaista hoitoa, erityisesti vanhuspalveluissa ja kuntoutuksessa. Hoitoketjuja tulee sujuvoittaa ja rakenteita tarkistaa. Näin on mahdollisuus paitsi parantaa palvelua, saada myös huomattavia menosäästöjä.

Ennaltaehkäisevänä toimena ryhmä näkee myös neuvolakäynnit molemmille vanhemmille lapsen syntymän aikoihin, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Turussa tulee ottaa käyttöön sosiaalinen luototus ja siten parantaa pienituloisten mahdollisuutta selvitä yllättävistä arjen haasteista.

 

Turun SDP:n valtuustoryhmän tavoitteet vuoden 2018 talousarvioon

Sosiaali- ja terveyslautakunta, lisäys 1,0 miljoonaa euroa:

  • Sosiaalinen luototus
  • Hoitoketjut sujuviksi, oikea-aikainen ja tarpeenmukainen hoito ihmisille, jolloin mahdollista saada myös iso kustannussäästö siirtoviivemaksuissa.
  • Molemmille vanhemmille oma neuvolakäynti ennen ja jälkeen lapsen syntymän
  • Selvitetään maksuton ehkäisy alle 25-vuotialle

Liikuntalautakunta lisäys, lisäys 0,5 miljoonaa euroa:

  • Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien ja seuratoimintojen tukemiseen
  • Seniori- ja Kimmoke-rannekkeen hinnanalennus (30e/0,5v)

Kasvatus- ja opetuslautakunta, lisäys 2,9 miljoonaa euroa:

  • Perusopetukseen 1 milj. oppilasmäärän kasvuun
  • 0,5 milj. kaupungin oma tasa-arvoraha haastavilla alueilla toimiville kouluille
  • 1,1 milj. maksuttoman varhaiskasvatuksen käynnistämiseen neljä tuntia päivässä 5-vuotiaille 1.8.2018 alkaen
  • 0,3. milj viiden opinto-, ura-, ja työelämäohjaajan palkkaamiseen ammatilliseen koulutukseen

Muut:

  • Työsuhdematkalippu kaupungin työntekijöille

Investoinnit:

  • Pansion koulun peruskorjauksen / uudisrakennuksen kiirehtiminen (nyk. valmistumistavoite 2022)
  • Skanssin monitoimitalon valmistumistavoitteeksi 2021
  • Ruiskadun hankkeen uudelleenarviointi
    ja
  • Ammatillisen koulutuksen kampusalueen suunnittelun käynnistäminen
  • Riitasuonaukion liikennejärjestelyjen rakentamisen aikaistaminen vuoteen 2018

Opetuslautakunnan demarit Turussa: Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa laadusta tinkimättä

Kuva: Kari Hulkko

Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan sd-jäsenet Mari-Elina Koivusalo ja Jarmo Aalto katsovat, että Turussa on mahdollista alentaa varhaiskasvatuksen kustannuksia laadusta tinkimättä. Lautakunta käsitteli tällä viikolla selvitystä varhaiskasvatuksen kohonneista kustannuksista suhteessa muihin kuusikkokaupunkeihin.

– Selvityksestä käy ilmi, että kustannusten nousu johtuu ennen kaikkea tasa-arvoisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamisesta mutta myös palvelusetelijärjestelmän tarpeettomasta paisuttamisesta, toteavat Aalto ja Koivusalo.

– Kustannukset on laskettu vuoden 2016 tilanteesta, jolloin omassa toiminnassa on ollut paikkoja runsaasti tyhjänä samalla kun perheille ollaan myönnetty palveluseteli. Kahden järjestelmän ylläpitäminen ei ole kestävää, kun oma toiminta on vajaakäytöllä. Maksamme omien päiväkotien tiloista ja henkilöstöstä sekä palvelusetelistä ja samalla menetämme asiakasmaksutulot yksityisille, selvittää lautakunnan varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo.

Koivusalon mukaan on toki olennaisinta, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatusta olipa päiväkoti yksityinen tai julkinen, mutta kaupunki ei voi moittia omaa toimintaansa kalliiksi, jos sitä ei edes yritä käyttää tehokkaasti.

Opetuslautakunnan demarit katsovat myös, että kustannusten suitsiminen laatua heikentämällä ei ole vaihtoehto.

– Turku on halunnut säilyttää subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kaikille lapsille eikä ole kasvattanut ryhmäkokoja. Näin tulee olla jatkossakin, eikä tällaisille laatua ja tasa-arvoa tukeville arvovalinnoille saa asettaa hintaa, toteaa lautakunnan toinen sd-jäsen Jarmo Aalto.

18.10. kokoontunut kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi SDP:n esityksestä ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n tuella antamaan kaupunginhallitukselle kustannusselvityksen, jossa ei kannateta laatua tai tasa-arvoa heikentäviä toimenpiteitä, ja asetetaan selkeät tavoitteet toiminnan tehostamiselle edellyttämällä oman toiminnan päiväkodeille 100% täyttöastetta ja tähän tavoitteeseen myös palveluohjauksella on pyrittävä.

Keskustelua aiheesta