Piirin puheenjohtaminen vaatii kärsivällisyyttä – “Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla”

Kuva: Petja Raaska
Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana toimii Vuokko Puljujärvi.

SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana vajaa kolme vuotta toiminut Vuokko Puljujärvi kertoo, että hänellä on aika hyvät hermot. Niille on myös käyttöä, kun johtaa resursseiltaan ja toimintatavoiltaan moninaista järjestöä, jolla on 110 vuotta kunniakasta historiaa takana.

– Kun aloitin piirin puheenjohtajana, tiesin kyllä pääsuunnat piirin toiminnasta. Nyt olen saanut kiertää eri osastoja ja olen oppinut paljon, Puljujärvi kertoo.

Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä.

Puljujärvi aloitti Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta. Vuosi sitten hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana vielä toiset kaksi vuotta. Vuosiin puheenjohtajana on mahtunut eurovaalit, eduskuntavaalit ja ensi keväänä on tulossa vielä kuntavaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikutti myös Varsinais-Suomen SDP:n käytössä oleviin resursseihin.

– Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä, Puljujärvi kertoo.

Kehittymistä on puheenjohtajan mukaan myös tapahtunut. Viestintää on kehitetty julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä eKompassia. Piirihallitusten jäsenten vastuuta osastojen ja piirin välisessä yhteydenpidossa sekä kesätapahtumien järjestämisessä on lisätty.

– Täytyy antaa kiitosta siitä, että meillä on paljon perinteisiä kesätapahtumia ja markkinoita ympäri maakuntaa, joissa osastot ovat aktiivisia.

“Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla.”

Puljujärvi pitää piirin puheenjohtajana olemisen suurimpana rikkautena sitä, että näkee ja kuulee erilaisia juttuja. Odotukset piiriä kohtaan ovat suuret, joten terveisiä on kuunneltava herkällä korvalla.

Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena.

– Parasta tässä tehtävässä on ihmisten kohtaaminen ja kesätapahtumat. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja saa rennosti keskusteltua ihmisten kanssa.

Toisaalta haasteita muodostuu resurssien niukkuudesta sekä järjestöllisen ja poliittisen puolen yhdistämisestä.

– Haastavinta on ajankäyttö. Koen riittämättömyyttä poliittisesta puolesta, sillä politiikka ei ole päätyöni. Järjestökoneiston pyörittäminen vie aikaa.

– Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena. Tekemätöntä työtä riittää, Puljujärvi kertoo.

Kuntavaaleihin innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä

Ensi kevään kuntavaalit on seuraava iso asia Varsinais-Suomen SDP:lle. Ehdokashankinta on piirin alueella jo hyvässä vauhdissa. Erityisesti suuremmat kunnat Turku ja Salo ovat jo pitkällä kuntavaalityössä.

– Tavoitetaso on se, että piirin alueella SDP:llä on yhtä paljon kuntavaaliehdokkaita kuin edellisellä kerralla, Puljujärvi kertoo.

Tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Eri kunnat ovat hyvin eri asemassa sen suhteen, kuinka helppoa tai vaikeaa kuntavaaliehdokkaiden saaminen on. Piirin puheenjohtajana Puljujärvi on törmännyt myös sellaiseen tilanteeseen, että ehdokkaaksi ei uskalleta lähteä oman työnantajan suhtautumisen takia.

– Kaikki työnantajat eivät hyväksy, että profiloidutaan tietyn puolueen ehdokkaaksi.

Puljujärvi uskoo, että koko maakunnan tasolla kuntavaaleissa keskustelua herättäviä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä tuleva maakuntahallinto. Itse hän toivoo, että kuntavaaleissa puhuttaisiin myös eri ikäisten arjen palveluista.

Ensi kevään kuntavaaleista tulee Puljujärvelle itselleen hieman erilaiset kuin aiemmin. Hän on päättänyt lähteä ehdokkaaksi Turkuun, mutta myös hänen tyttärensä on ehdolla.

– Tulee erilainen kampanja. Jos tytär sen vaan hyväksyy, tulemme tekemään yhteismainontaa. Kokemus ja nuoruus rinnakkain. Ja läpimenoa täytyy tietysti tavoitella, Puljujärvi kertoo.

Piirin puheenjohtajana Puljujärvi haluaa lähettää terveisiä kaikille Varsinais-Suomen SDP:n jäsenille.

– Haluan kannustaa alueemme aktiiveja. Tehdään kuntavaalit innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä, tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Piikkiöön kesänuokkari työväenyhdistyksen tuella

Kuva: Kari Hulkko

Kaarinalainen Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys haluaa osaltaan vähentää nuorison syrjäytymistä ja järjestää yhteistyössä Kaarinan kaupungin nuorisopalvelujen kanssa jokaiselle nuorelle avoimen Pop up -kesänuokkarin.

Yhdistys on palkannut nuorille tutun nuoriso-ohjaajan 20.6 – 28.7. 2017 väliseksi ajaksi.

Nuoriso-ohjaalla on tilava 9 hengen auto käytettävissä ja hän etsii aktiivisesti nuoria, kuljettaa osan ja ohjaa omilla kulkuneuvoilla liikkuvat paikalle, jonne voi kokoontua ja jossa voi toimia.

Suunniteltuja paikkoja ovat ainakin Harvaluodon rata ja urheilukentät sekä nuorisotalo Pontela. Nuoret itse päättävät paikan.

Ohjaajan autossa kulkee erilaisia harrastusvälineitä, jotka ovat nuorten käytettävissä. Tiedotus toiminnasta ja aikatauluista tapahtuu nuorten käyttämiä kanavia pitkin.

”Kaupunki on jo useana kesänä sulkenut Piikkiön nuorisotalon toiminnan, joten päätimme toimia.”

Yhdistyksen mielestä tällaisen toiminnan järjestäminen kuuluisi kaupungille.

– Kaupunki on jo useana kesänä sulkenut Piikkiön nuorisotalon toiminnan, joten päätimme toimia, yhdistyksen toimijat kertovat.

Piikkiössä käytiin myös viime kesänä aktiivista keskustelua vanhempien keskuudessa, koska nuorilla ei ollut kesällä avoimia nuorisotiloja. Vain osalla nuorista on kesätyöpaikka ja vain osalla nuorista on mahdollisuus tai halu mennä perheen kesämökille.

– Päätöksen toiminnasta teimme jo ennen kuntavaaleja, mutta emme halunneet julkaista sitä ennen vaaleja, jotta toimintaa ei leimattaisi vaaleihin tai kunnallispolitiikkaan liittyväksi. Toiminta on kaikille nuorille avoin, eikä edellytä minkäänlaista vastavuoroisuutta, yhdistyksestä kerrotaan.

Yhdistys maksaa nuoriso-ohjaajan palkan, auton kulut, vakuutukset, nuorille tarjottavat jäätelöt, mehut, limsat ja grillattavat sekä niiden harrastusvälineiden vuokrat, jotka eivät tule kaupungilta. Nuoriso-ohjaajan esimiehinä toimivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Niina Alho ja yhdistyksen rahastonhoitaja Erkki Kulju.

Pop up -kesänuokkari aloitti toimintansa tiistaina 20.6. Avajaisia vietettiin nuorisotalo Pontelassa grillauksen merkeissä.

Keskustelua aiheesta

Nummenmäen sosialidemokraatit esittävät Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta

Nummenmäen sos.dem. yhdistys on johtokunnan kokouksessaan 20.6. päättänyt esittää puolueen varapuheenjohtajaa, kansanedustaja Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

– Feldt-Ranta on ulkopoliittisesti äärimmäisen kokenut ihminen, joka täyttää kaikki SDP:n presidenttiehdokkaalta vaadittavat kriteerit, Nummenmäen puheenjohtaja Marko Heinonen sanoo.

Nummenmäen sosialidemokraatit ovat erityisen vakuuttuneita Feldt-Rannan laajasta pohjoismaisesta osaamisesta, vahvoista sosialidemokraattisista arvoista sekä kyvystä puhutella tavallisia suomalaisia.

– Feldt-Ranta on sosialidemokraattinen arvojohtaja, johon suomalaiset voivat samaistua. Sen takia toivon, että hänet valitaan SDP:n presidenttiehdokkaaksi, sanoo Nummenmäen varapuheenjohtaja Petra Peltonen.

Demokraatti uutisoi aiemmin, että Feldt-Rannalla olisi jo takanaan ehdokkuuteen vaadittava kymmenen puolueosaston tuki.

Ehdokasasettelu SDP:n presidenttiehdokkaaksi päättyy 26.6. Päätöksen ehdokkaaksi asettamisesta tekee puoluevaltuusto.

Turun kaupunginjohtaja siirtyy työnantajajärjestöön

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Aleksi Randell (kuvassa oikealla), joka toimii tällä hetkellä Turun kaupunginjohtajana, tiedottaa RT. Taustaltaan kokoomuslainen Randell aloittaa uudessa tehtävässään 9. marraskuuta.

Muun muassa ministerin erityisavustajana liikenne- ja viestintäministeriössä toiminut Randell on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.

– Randell on kokenut ja yhteiskunnallisesti hyvin verkostoitunut, hän tuntee poliittisen päätöksenteon sekä valtion- että kunnantasolla, RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo perustelee valintaa tiedotteessa.

RT:n nykyinen toimitusjohtaja Tarmo Pipatti jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Rakennusteollisuus on rakennusalan työnantajajärjestö, johon kuuluu yli 2 500 jäsenyritystä, jotka työllistävät lähes 60 000 henkilöä.

Keskustelua aiheesta

Ruissalon Kansanpuiston muistoja taltioidaan – nyt kesäasukkaat, talkoolaiset ja leiriläiset muistoja jakamaan

Kuva: Pertti Paasion arkistoista
Kuvassa vastavalittu puoluesihteeri Kalevi Sorsa puhumassa Kansanpuistossa SDP:n puoluekokouksen kansanjuhlassa 1969.

Turun SDP:n toiminnanjohtaja, Suomen historiaan vihkiytynyt filosofian maisteri Petja Raaska etsii ihmisiä, joilla on muistoja Ruissalon Kansanpuiston vaiheista. Tavoitteena on kerätä muistitietoa tieteen käyttöön ja tehdä myös aihetta käsittelevä julkaisu.

– Turkulainen työväenliike on virallisesti toiminut Ruissalon Kansanpuistossa 1920-luvun alusta saakka, eikä siitä ole tehty mitään muistitiedon tallennusta, vaikka se monin tavoin onkin sidoksissa erityisesti sosialidemokraattisen työväenliikkeen vaiheisiin, Raaska perustelee.

Muistitietoa kerätään erityisesti ja ensisijaisesti jutun alla olevassa listassa luetelluilta ihmisryhmiltä. Aivan kaikenlaiset muistot hauskoista sattumuksista arkisiin, ehkä tylsiltäkin vaikuttaviin asioihin ovat historian vaiheita tutkiville tärkeitä.

Vaikka esimerkiksi Ruisrockissa toimineilla talkoolaisilla on taatusti tarinoita kerrottavanaan, ei rokkimuisteloita nyt kerätä. Kansanpuistossa järjestettyjen tanssien osalta kaivataan muistoja ihmisiltä, jotka ovat olleet tavalla tai toisella tanssien järjestelyissä ja talkootöissä mukana.

– Ennen kaikkea kartoitetaan niiden muistoja, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana ja olleet Kansanpuiston kesäasukkaina. Usein esimerkiksi tansseissa apuna olleet saivat vastineeksi asua kesän Kansanpuistossa ja he elivät sitä Kansanpuiston yhteisön arkea, Raaska kuvailee.

Näin jaat muistosi

Raaska kerää muistitietoa yhdessä Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen kanssa. Ensi viikolla järjestetään tapahtuma, jossa muistitietoa kerätään. Mikäli et pääse paikalle, voit toimittaa muistosi kirjallisena Petja Raaskalle tai sopia hänen kanssaan, millä tavoin muistosi kerätään talteen.

Muistitiedon keräämiseen liittyvä tapaaminen on perjantaina 16.6. kello 12 Ruissalon Kansanpuistossa, päärakennuksen ravintolassa. Ilmoittautumisia pyydetään Petja Raaskalle joko puhelimitse numeroon 02-4145101 tai sähköpostitse petja.raaska@turku.fi.

Muistoja kaivataan

-Sosialidemokraattisen nuorison suurleirillä vuonna 1949 mukana olleilta

-Turun urheiluväen sosialistiseuran naisjaoston päiväleiritoimintaan osallistuneilta

-Ruissalon Kansanpuiston kesäasukkailta ja heidän lapsiltaan

-Ruissalon Kansanpuiston tanssien talkoolaisilta

Keskustelua aiheesta

”Koko maakunnan tahto” – Varsinais-Suomen sd-kansanedustajat iloissaan lisärahasta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mercedeksen autoja valmistettiin Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa toukokuun alussa.

Hallitus esittää tänään julkistetussa valtion lisätalousarviossa lisäpanostuksia Varsinais-Suomeen. Etupäässä Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tilaukset aiheuttavat työvoiman tarvetta Varsinais-Suomessa 2020-luvulle.

Maakunnan tarpeita sekä keinoja on pohdittu yhdessä entisen pääministerin Esko Ahon vetämässä positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä.

SDP:n kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela iloitsevat hallituksen tarttumisesta näihin ehdotuksiin, jotka he näkevät koko maakunnan tahtona.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin sekä alueiden ammattikorkeakoulujen vahvistamiseen yhteensä 6 miljoonan euron edestä.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin.

Turkuun esitetään lisäksi 2 miljoonaa tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen ja tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa 12 miljoonaa euroa vuosina 2017-21.

Koskien Turun yliopiston tekniikan koulutusta, hallitus päätti arvioida yhteistyön vaikutusta vuoteen 2020 mennessä ja onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia.

Liikenneväylien osalta hallitus esittää Uudenkaupungin radan sähköistämistä tavaraliikenteen tehostamiseksi sekä Turun ratapihan turvallisuuden parantamiseksi.

Valtatiellä 9 aloitettaisiin puolestaan tiesuunnitelman päivittäminen Liedon asema – Aura välin leveäkaistatiellä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Kaksikko korostaa koulutuksen ja toimivien liikenneyhteyksien olevan edellytyksiä positiivisen rakennemuutoksen tehokkaassa hyödyntämisessä.