x

Piirin puheenjohtaminen vaatii kärsivällisyyttä – “Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla”

Kuva: Petja Raaska
Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana toimii Vuokko Puljujärvi.

SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana vajaa kolme vuotta toiminut Vuokko Puljujärvi kertoo, että hänellä on aika hyvät hermot. Niille on myös käyttöä, kun johtaa resursseiltaan ja toimintatavoiltaan moninaista järjestöä, jolla on 110 vuotta kunniakasta historiaa takana.

– Kun aloitin piirin puheenjohtajana, tiesin kyllä pääsuunnat piirin toiminnasta. Nyt olen saanut kiertää eri osastoja ja olen oppinut paljon, Puljujärvi kertoo.

Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä.

Puljujärvi aloitti Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta. Vuosi sitten hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana vielä toiset kaksi vuotta. Vuosiin puheenjohtajana on mahtunut eurovaalit, eduskuntavaalit ja ensi keväänä on tulossa vielä kuntavaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikutti myös Varsinais-Suomen SDP:n käytössä oleviin resursseihin.

– Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä, Puljujärvi kertoo.

Kehittymistä on puheenjohtajan mukaan myös tapahtunut. Viestintää on kehitetty julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä eKompassia. Piirihallitusten jäsenten vastuuta osastojen ja piirin välisessä yhteydenpidossa sekä kesätapahtumien järjestämisessä on lisätty.

– Täytyy antaa kiitosta siitä, että meillä on paljon perinteisiä kesätapahtumia ja markkinoita ympäri maakuntaa, joissa osastot ovat aktiivisia.

“Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla.”

Puljujärvi pitää piirin puheenjohtajana olemisen suurimpana rikkautena sitä, että näkee ja kuulee erilaisia juttuja. Odotukset piiriä kohtaan ovat suuret, joten terveisiä on kuunneltava herkällä korvalla.

Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena.

– Parasta tässä tehtävässä on ihmisten kohtaaminen ja kesätapahtumat. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja saa rennosti keskusteltua ihmisten kanssa.

Toisaalta haasteita muodostuu resurssien niukkuudesta sekä järjestöllisen ja poliittisen puolen yhdistämisestä.

– Haastavinta on ajankäyttö. Koen riittämättömyyttä poliittisesta puolesta, sillä politiikka ei ole päätyöni. Järjestökoneiston pyörittäminen vie aikaa.

– Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena. Tekemätöntä työtä riittää, Puljujärvi kertoo.

Kuntavaaleihin innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä

Ensi kevään kuntavaalit on seuraava iso asia Varsinais-Suomen SDP:lle. Ehdokashankinta on piirin alueella jo hyvässä vauhdissa. Erityisesti suuremmat kunnat Turku ja Salo ovat jo pitkällä kuntavaalityössä.

– Tavoitetaso on se, että piirin alueella SDP:llä on yhtä paljon kuntavaaliehdokkaita kuin edellisellä kerralla, Puljujärvi kertoo.

Tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Eri kunnat ovat hyvin eri asemassa sen suhteen, kuinka helppoa tai vaikeaa kuntavaaliehdokkaiden saaminen on. Piirin puheenjohtajana Puljujärvi on törmännyt myös sellaiseen tilanteeseen, että ehdokkaaksi ei uskalleta lähteä oman työnantajan suhtautumisen takia.

– Kaikki työnantajat eivät hyväksy, että profiloidutaan tietyn puolueen ehdokkaaksi.

Puljujärvi uskoo, että koko maakunnan tasolla kuntavaaleissa keskustelua herättäviä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä tuleva maakuntahallinto. Itse hän toivoo, että kuntavaaleissa puhuttaisiin myös eri ikäisten arjen palveluista.

Ensi kevään kuntavaaleista tulee Puljujärvelle itselleen hieman erilaiset kuin aiemmin. Hän on päättänyt lähteä ehdokkaaksi Turkuun, mutta myös hänen tyttärensä on ehdolla.

– Tulee erilainen kampanja. Jos tytär sen vaan hyväksyy, tulemme tekemään yhteismainontaa. Kokemus ja nuoruus rinnakkain. Ja läpimenoa täytyy tietysti tavoitella, Puljujärvi kertoo.

Piirin puheenjohtajana Puljujärvi haluaa lähettää terveisiä kaikille Varsinais-Suomen SDP:n jäsenille.

– Haluan kannustaa alueemme aktiiveja. Tehdään kuntavaalit innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä, tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Turun SDP:ltä 14 teesiä asuinalueiden kehittämiseen

Turun SDP:n mukaan asuinalueiden on tarjottava kaikenlaisia palveluita. Kuvassa Käsityöläismuseo.

Turun SDP on valmistellut oman asuinalueiden kehittämisohjelman, jota puolue tarjoaa lähtökohdaksi laajemmalle asuinalueiden kehittämisohjelmalle, joka tulisi laatia yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa. Ohjelmatyöstä vastannut Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo kertoo järjestön haluavan herätellä kaupunkia ja kaupunkilaisia näkemään erityisesti lähiöiden ja asuinalueiden potentiaalin tulevaisuudessa.

– Lähiöt on nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri kehityspotentiaali kun ratkotaan väestönkasvun tuomaa asuntotarvetta. Turku kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja sen lisäksi että kaupunki laajenee keskustan välittömässä läheisyydessä, on huomioitava lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Tarvitsemme  tuleville vuosikymmenille kokonaisnäkemyksen siitä, miten asuinalueitamme ja niiden palveluita kehitetään, Koivusalo linjaa.

Turun SDP:n ohjelmassa keskiöön nousevat palvelujen turvaaminen, liikkuminen ja liikenneyhteydet, joista pitäisi järjestön mukaan muodostaa kokonaisuus.

– Tarvitsemme uutta ajattelua erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen tarjonnasta eri asuinalueilla. Asuntorakentamisen pitää olla monimuotoista ja tarjota vaihtoehtoja eri ryhmille ja palvelujen pitää pysyä tässä mukana. Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi monitoimitaloihin, jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä ja joiden tilat palvelevat niin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, nuorisoa kuin muitakin alueensa asukkaita.

– Ikäihmisten haluavat jäädä usein asumaan tutulle alueelle, joten ikäihmisten palveluja ja palvelutaloja tulisi sijoittaa enenevässä määrin lähiöihin. Ikäihmisten asumispalvelut luovat myös toimintaedellytyksiä esimerkiksi kahvila-, ravintola- ja hyvinvointipalveluja tarjoavalle yritystoiminnalle.

Ohjelmassa peräänkuulutetaan, että palvelut kytkeytyisivät asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla ja että nykyisiä joukkoliikennelinjoja tarkasteltaisiin sen mukaan, onko niiden reitit tarkoituksenmukaisia ihmisten palvelujen saavutettavuuden kannalta. Asuinalueita tulisi kytkeä toisiinsa ja keskittää palvelut siten, että ne olisivat mahdollisimman keskeisesti sijoitettuna ja useammalta asuinalueelta saavutettavissa.

Lue koko ohjelma täältä.

 

Tätä se tiesi – Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia 

Kuva: valmet automotive
Mitä mallia uusi tilaus koskee, ei ole vielä selvillä. Kuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta.

Valmet Automotive ja Mercedes–Benz tiedottavat, että Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävään projektin välittömästi.

Lisäksi Valmet Automotive kertoi, että se aloittaa tänään rekrytointikampanjan, jolla haetaan tuhatta uutta autonrakentajaa.

Tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin tänään Veho Mercedes-Benz Airportin tiloissa.
Yhtiö on kertonut jo aiemmin palkkaavansa Uuteenkaupunkiin tänä vuonna yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä. Valmistussopimuksen kestoa ja laajuutta ei kerrota, mutta ne ovat vastaavat kuin Valmet Automotiven aiemmissa Mercedes-Benz -malleista tekemissä sopimuksissa.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi aiemmin STT:lle, että Valmet Automotiven menestys on alkanut näkyä monin tavoin Uudessakaupungissa. Hänen mukaansa autotehtaan rekrytoinnit ovat saaneet rakennusalan yritykset kiinnostumaan kaupungista. Vireillä on toistakymmentä markkinaehtoista kerrostalohanketta, ja taloista lähes puolet aiotaan tehdä vuokra-asunnoiksi.

Lisäksi juhannukseen mennessä on valmistumassa satoja moduuleja eli väliaikaisasuntoja, joissa uudet työntekijät voivat asua. Uuteenkaupunkiin myös rakennetaan uusi päiväkoti.

– Meidän väestöpohjaan nähden, kun meitä on täällä 15 ja puoli tuhatta, tämä rakennuspuolen aktiivisuus on aikamoista, Vainio sanoo.

Vainion mukaan autotehdas on ollut aina Uudellekaupungille tärkeä, mutta menestyksen myötä sen merkitys korostuu selvästi. Uusikaupunki on ollut pääosin muuttotappiokunta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mutta kaupunginjohtaja uskoo suunnan kääntyvän tänä vuonna.

– On suuri pettymys, jos näin ei tapahdu.

Hän kuitenkin lisää, että osa uusista työntekijöistä luultavasti pendelöi kaupunkiin muualta.
Vainion mukaan palvelutuotantoa tulee kasvattaa, jos ja kun kaupunkiin virtaa uusia asukkaita. Valtuustossa päätetään pian esimerkiksi keskeisten koulukiinteistöjen uudisrakentamisesta.

– Tähän voidaan jättää liikkumatilaa, millaiset rakennuksista tulee ja mihin aikaan rakennetaan.

Juttu päivitetty lopulliseen versioonsa.

Kuka mokasi Turussa? – saamelaisten vanhoja itkuvirsiä roskalavalle räntäsateeseen

Kuva: Thinkstock
Muutto ei mennyt putkeen Turussa. Arkistokuva.

Turun yliopiston arkistomateriaalia on päätynyt erehdyksessä räntäsateeseen roskalavalle muuton yhteydessä. Turun Sanomat kertoo, että syynä materiaalin vahingoittumiseen on mitä ilmeisimmin muuttopalvelun ja yliopiston välinen tietokatkos.

Videoita, kasetteja ja kelanauhoja oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta niitä olikin heitelty roskalavalle ja pitkin pihaa, jossa niistä ainakin osa turmeltui.
Kulttuurientutkimuksen kokoelmissa oli muun muassa uskontotieteen ja kansantieteen vanhaa tutkimusaineistoa, kuten kansainvälisesti merkittävää saamelaisperinteen materiaalia ja itkuvirsiä.

Nauhoitukset ja muut tallenteet ehtivät olla tunteja sateessa.

– On äärimmäisen todennäköistä, että kylmyys ja kosteus ovat vaurioittaneet niitä pahasti, kertoo uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki lehdelle.
Asian jälkiselvittely vienee pitkään. Mahlamäki kuvaa tapahtunutta pöyristyttäväksi.

 

 

AVAINSANAT

Kahdet vaalit kerralla

Janne Sjölund on uusikaupunkilainen psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on toiminut viimeiset kuusi vuotta sairaanhoitopiirin JHL:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Janne on parhaillaan ehdokkaana sekä JHL:n edustajistoon että Uudenkaupungin kaupunginvaltuustoon, eli mies käy kaksia vaaleja yhtaikaa.

Janne tunnetaan yli kuntarajojen sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijana, jonka osaamista on hyödynnetty niin Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa kuin terveyslautakunnan puheenjohtajana. Janne Sjölund pitää tärkeänä, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.

– Palveluiden pitää olla lähellä ja kohtuullisessa ajassa saatavissa, mies täsmentää.

Lopuksi Janne Sjölund toteaa naurahtaen, että kun yksi mies käy kaksia vaaleja samanaikaisesti, niin siinä on tehokkuus huipussaan.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Keskustelua aiheesta

SDP:llä ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Kuva: Kari Hulkko
Sosialidemokraateilla on ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa.

Sosialidemokraatit ovat asettaneet 579 kuntavaaliehdokasta Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen kaikissa 27 kunnassa on mahdollisuus äänestää sosialidemokraatteja.

Ehdokasmäärä pieneni jonkin verran edellisistä vaaleista. Täysi ehdokaslista on Turussa. Ehdokasmäärä kasvoi 4 kunnassa: Kustavissa, Raisiossa, Sauvossa ja Taivassalossa. Ehdokkaista 44% on naisia. Nuoria ehdokkaista on 6,4%.

SDP:n tavoitteena niin Varsinais-Suomessa kuin valtakunnallisesti on olla kuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Varsinais-Suomen vaalipiirissä sosialidemokraattien tulee kasvattaa kannatustaan. Tähän työhön varsinaissuomalaiset sosialidemokraatit lähtevät nyt täysillä.

– Toivottavasti kuntalaiset lähtevät aktiivisesti äänestämään siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja maan hallituksen toiminta lisäävät epävarmuutta ja epäselvyyttä kuntien tulevaisuudesta, toteaa Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi.

– Tarkoituksenamme on tehdä SDP:stä suurin puolue kuntavaaleissa ja siihen työhön lähdemme nyt täysillä, Puljujärvi päättää.