Piirin puheenjohtaminen vaatii kärsivällisyyttä – “Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla”

Kuva: Petja Raaska
Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana toimii Vuokko Puljujärvi.

SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana vajaa kolme vuotta toiminut Vuokko Puljujärvi kertoo, että hänellä on aika hyvät hermot. Niille on myös käyttöä, kun johtaa resursseiltaan ja toimintatavoiltaan moninaista järjestöä, jolla on 110 vuotta kunniakasta historiaa takana.

– Kun aloitin piirin puheenjohtajana, tiesin kyllä pääsuunnat piirin toiminnasta. Nyt olen saanut kiertää eri osastoja ja olen oppinut paljon, Puljujärvi kertoo.

Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä.

Puljujärvi aloitti Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta. Vuosi sitten hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana vielä toiset kaksi vuotta. Vuosiin puheenjohtajana on mahtunut eurovaalit, eduskuntavaalit ja ensi keväänä on tulossa vielä kuntavaalit. Eduskuntavaalien tulos vaikutti myös Varsinais-Suomen SDP:n käytössä oleviin resursseihin.

– Eduskuntavaalien jälkeen oli pakko miettiä poliittista, järjestöllistä ja toiminnallista kehittämistä, Puljujärvi kertoo.

Kehittymistä on puheenjohtajan mukaan myös tapahtunut. Viestintää on kehitetty julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä eKompassia. Piirihallitusten jäsenten vastuuta osastojen ja piirin välisessä yhteydenpidossa sekä kesätapahtumien järjestämisessä on lisätty.

– Täytyy antaa kiitosta siitä, että meillä on paljon perinteisiä kesätapahtumia ja markkinoita ympäri maakuntaa, joissa osastot ovat aktiivisia.

“Kuuntelen terveisiä herkällä korvalla.”

Puljujärvi pitää piirin puheenjohtajana olemisen suurimpana rikkautena sitä, että näkee ja kuulee erilaisia juttuja. Odotukset piiriä kohtaan ovat suuret, joten terveisiä on kuunneltava herkällä korvalla.

Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena.

– Parasta tässä tehtävässä on ihmisten kohtaaminen ja kesätapahtumat. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja saa rennosti keskusteltua ihmisten kanssa.

Toisaalta haasteita muodostuu resurssien niukkuudesta sekä järjestöllisen ja poliittisen puolen yhdistämisestä.

– Haastavinta on ajankäyttö. Koen riittämättömyyttä poliittisesta puolesta, sillä politiikka ei ole päätyöni. Järjestökoneiston pyörittäminen vie aikaa.

– Jos resursseja olisi, piirin puheenjohtaja työllistyisi varmasti päätoimisena. Tekemätöntä työtä riittää, Puljujärvi kertoo.

Kuntavaaleihin innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä

Ensi kevään kuntavaalit on seuraava iso asia Varsinais-Suomen SDP:lle. Ehdokashankinta on piirin alueella jo hyvässä vauhdissa. Erityisesti suuremmat kunnat Turku ja Salo ovat jo pitkällä kuntavaalityössä.

– Tavoitetaso on se, että piirin alueella SDP:llä on yhtä paljon kuntavaaliehdokkaita kuin edellisellä kerralla, Puljujärvi kertoo.

Tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Eri kunnat ovat hyvin eri asemassa sen suhteen, kuinka helppoa tai vaikeaa kuntavaaliehdokkaiden saaminen on. Piirin puheenjohtajana Puljujärvi on törmännyt myös sellaiseen tilanteeseen, että ehdokkaaksi ei uskalleta lähteä oman työnantajan suhtautumisen takia.

– Kaikki työnantajat eivät hyväksy, että profiloidutaan tietyn puolueen ehdokkaaksi.

Puljujärvi uskoo, että koko maakunnan tasolla kuntavaaleissa keskustelua herättäviä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä tuleva maakuntahallinto. Itse hän toivoo, että kuntavaaleissa puhuttaisiin myös eri ikäisten arjen palveluista.

Ensi kevään kuntavaaleista tulee Puljujärvelle itselleen hieman erilaiset kuin aiemmin. Hän on päättänyt lähteä ehdokkaaksi Turkuun, mutta myös hänen tyttärensä on ehdolla.

– Tulee erilainen kampanja. Jos tytär sen vaan hyväksyy, tulemme tekemään yhteismainontaa. Kokemus ja nuoruus rinnakkain. Ja läpimenoa täytyy tietysti tavoitella, Puljujärvi kertoo.

Piirin puheenjohtajana Puljujärvi haluaa lähettää terveisiä kaikille Varsinais-Suomen SDP:n jäsenille.

– Haluan kannustaa alueemme aktiiveja. Tehdään kuntavaalit innokkaasti, rohkeasti ja hyvällä hengellä, tavoitellaan Suomen suurimman puolueen asemaa.

Ylioppilaskirjoitukset ja politiikka sopivat yhteen

Kuva: Jaana Vasama
Uudenkaupungin lukion abiturientti Eemil Kokkonen on ehdolla kuntavaaleissa.

Eemil Kokkonen on Uudenkaupungin demareiden kuntavaaliehdokkaiden kuopus. Eemil on Uudenkaupungin lukion abiturientti ja on sitä mieltä, että kaupunki tarvitsee nyt nuorta päättäjää, jolla on suuri sydän.

Eemilin sydäntä lähellä ovat juuri nuorten asiat, joita hän seuraa päivittäin nuoren lukiolaisen silmin. Hänen vaaliteemansa ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, edulliset harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville sekä matalan kynnyksen tukipalvelut. Eemil on huolissaan syrjäytymiskierteestä, johon osa nuorista näyttää vääjäämättä ajautuvan.

– Syrjäytymiselle on laitettava stoppi, nykymenolla apu tulee liian myöhään. Koulun ja nuorisotyön tulee puuttua välittömästi nuoren ongelmiin, eikä odottaa ongelmista aiheutuvia seurauksia, kuten nykyisin tehdään, kiteyttää nuori kuntavaaliehdokas.

Mitä uutta Eemil tuo Ugin demareiden vaalityöhön?

– No, ainakaan aikaisemmin ei ole järjestetty lautapeli-iltoja, jotka käynnistämme maaliskuun alussa, kertoo Eemil.

Nuori mies on otettu ilolla mukaan Ugin demareiden aktiiviriveihin.

– Pankaa nimi mieleen, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä, vakuuttavat muut läsnäolijat.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Saaristomaakunnan edustajat iloitsevat: Taas yksi hallituksen esitys ajoi karille

Kuva: Timo Vainio

SDP:n varsinaissuomalaiset kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela ovat tyytyväisiä siitä, että yhteysalusten maksukokeilu peruuntuu.

Liikenne- ja viestintäministeriön syyskuinen esitys ehti jo huolestuttaa saariston vakinaisia asukkaita. Yhteysalusten maksut uhkasivat nostaa liikkumisen kustannuksia tuhansilla euroilla.

Ministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yhteysalusliikenteen kehittäminen jätetään maakunnille vuoden 2019 alusta. Saaristoliikenteen järjestäminen tällä hetkellä on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

– Olen tyytyväinen, että ministeriö kuunteli saariston aktiivisia asukkaita ja koko maakunnan tahtotilaa tässä asiassa. Kokeilun perumisella pelastetaan paljon saariston elinkeinotoimintaa, Kantola korostaa.

Toinen saariston matkailuelinkeinolle tärkeä kysymys on hallituksen suunnittelemat vene- ja moottoripyöräverot. Harrastajajärjestöt ovat ennustaneet, että verojen kokonaisvaikutus menee negatiivisen puolelle. Vero karsii harrastajamääriä, ja samalla valtiolta jää saamatta verotuloja polttoaineesta, huolloista ja varaosista.

Taimela muistuttaa, että saariston matkailu- ja palveluelinkeinoille nämä harrastajat ovat tärkeitä asiakkaita.

– Viime viikolla kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat vakuuttivat mahdollisuutta luopua hallitusohjelmassa sovitusta uudesta verosta. Toivon nyt hallitukselta samaa kokonaisharkintaa, Taimela huomauttaa.

Juttua korjattu: Saaristoliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä valtakunnallisesti Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

”Rahan on riitettävä hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin” – Hallitusta patistetaan heti toimeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunta kävi eilen lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta koskien eläkeindeksin muuttamista. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut.

– Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa, Eloranta linjaa.

Hän myös alentaisi palvelumaksuja ja maksukattoja, parantaisi lääkekorvausten tasoa ja kehittäisi asumistukea ja hoitotukea.

Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon.

Eloranta pitää tärkeänä, että eduskunta käsittelee eläkeläisiä pitkään puhuttaneen asian perusteellisesti.

– Tulee kuitenkin muistaa, että tämä aloite koskee yksinomaan työeläkkeitä. Työeläkeindeksin muuttaminen ei paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikäihmisten tilannetta, Eloranta painottaa.

Hän kiirehtii hallitukselta toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi.

– Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin, Eloranta muistuttaa.

Puolueelle kaksi uutta kunniajäsentä Varsinais-Suomesta – Petra Peltonen puoluehallitukseen

Varsinaissuomalainen Petra Peltonen valittiin SDP:n puoluehallituksen jäseneksi.

Viikonloppuna SDP:n puoluekokouksessa valittiin jälleen puolueen johto, puoluehallitus sekä puoluevaltuusto. Varsinais-Suomea puolueen poliittisessa johdossa edustaa seuraavat kolme vuotta Petra Peltonen, joka valittiin puoluehallituksen jäseneksi. Peltonen on 26-vuotias valtiotieteiden maisteri ja tiedotussihteeri Turusta.

Puoluevaltuustoon Varsinais-Suomesta valittiin Kimmo Aho Naantalista, Juuso Alatalo Mynämäeltä, Saija Karnisto-Toivonen Salosta, Mari Lahti Turusta sekä Piia Noronen Turusta. Varajäseniksi valittiin Tuula Hällfors-Laaksonen Loimaalta, Eero Kivinen Turusta, Jukka Sirén Kaarinasta, Merja Roos Turusta sekä Raimo Korhonen Uudestakaupungista.

Puolueen kunniajäseniksi kutsuttiin Varsinais-Suomesta kaksi henkilöä: Heimo Mäkilä Turusta sekä Helena Vartiainen Uudestakaupungista.

Puoluehallitus on SDP:n käytännön poliittisen toiminnan johtoelin, joka kokoustaa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Puoluehallitukseen kuuluu puolueen puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä.

Puoluevaltuusto on SDP:n ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuusto kokoustaa noin kaksi kertaa vuodessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

 

Keskustelua aiheesta

Nuorison hyvinvointi kannustaa politikoimaan Uudessakaupungissa

Kuva: Jaana Vasama
Jarmo Kolkka ja Heikki Kallioinen haluavat panostaa erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksiin.

SDP:n ehdokkaiden valmistautuminen kuntavaaleihin on Uudessakaupungissa jo hyvässä vauhdissa. Vaaleissa keskustelua herättää varmasti ainakin kaupungin tulevat investoinnit. Kuntavaaliehdokkaat Heikki Kallioinen ja Jarmo Kolkka jakavat yhteisen huolen Uudenkaupungin nuorisosta.

– Minulle on tärkeää, että nuorisolla on mahdollisimman monipuoliset harrastusmahdollisuudet, liikuntatilojen lisäksi tarvitaan mm. bänditiloja, kertoo kuntavaaliehdokas Heikki Kallioinen.

Uudellakaupungilla on edessään isot investoinnit ja seuraavalla valtuustokaudella tulee päätettäväksi mm. uimahallin kohtalo sekä se, rakennetaanko kaupunkiin myös monitoimihalli.

– Liikuntapaikat tulee saada ajanmukaisiksi. Kaupunkiin tarvitaan sekä uusi uimahalli että monitoimihalli. Remontilla uimahallia ei saada kuntoon, kommentoi Jarmo Kolkka, toinen demareiden listoilta valtuustopaikkaa tavoitteleva kuntavaaliehdokas.

– Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja toimivat lähipalvelut ovat kaupunkimme menestystekijät, kiteyttää Kolkka vaaliteemansa.

Heikki Kallioinen kantaa huolta nuorison hyvinvoinnin lisäksi kaupungin asuntotarjonnasta sekä vanhuspalveluista. Molemmat ehdokkaat ovat tyytyväisiä Ugin demareiden kunnallispoliittisen ohjelmaan, josta löytyvät myös heidän molempien vaaliteemat varsin konkreettisina ehdotuksina.

– Hyvä kampanja tästä tulee, toteavat miehet yhteistuumin.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta