PT:n tuoreen talousennusteen mukaan Suomessa on mahdollista talouden nopea käännös, vaikka nyt koronaepidemia tarjoaa päivittäin lähinnä vain huonoja uutisia. PT:n talousennuste perustuu oletukseen talouden syvästä ja lyhyehköstä sukelluksesta, joka päättyy viimeistään ensi syksynä.

PT esimerkiksi arvioi, että työttömyyden kasvu jää lyhytaikaiseksi. PT arvioi tämän vuoden aikana työttömyysasteen kasvavan 8,5 prosenttiin, mutta ensi vuoden työttömyysasteeksi 7,5 prosenttia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo talousennusteen laadinnassa haarukoidun talouden käänteen U-, L- ja V-muotojen välillä, mutta päädytyn nopean elpymisen V-malliin. PT:n arvion taustalla on muun muassa koronatilanteen nopea paraneminen Kiinassa, missä suuri osa pysähdyksissä olleesta teollisuustuotannosta on taas saatu käyntiin.

Pylkkänen arvioi, että Suomen talous on nyt V:n muotoisen kehityksen pohjalla, tai ainakin lähellä sitä. Tämän arvion mukaan talous kääntyisi pian kasvuun. Tässä Pylkkänen pitää olennaisena sitä, millä aikataululla Suomi aloittaa erilaisten rajoitusten purkamisen.

– Erilaiset rajoitustoimet ravintoloiden sulkemisesta alkaen heikentävät nopeasti työllisyyttä ja aiheuttavat monenlaisia kerrannaisvaikutuksia. Mielestämme korona ei kuitenkaan ole aiheuttamassa Suomen 90-luvun kaltaista syvää ja pitkäkestoista työttömyyttä.

Yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna voimakkaasti etenkin palvelujen kysynnässä. Julkinen kulutus kasvaa kuitenkin voimakkaasti muun muassa kasvaneiden terveydenhoitomenojen takia. Kasvanut kulutus ja kasvaneet tulonsiirrot näkyvät ensisijaisesti valtion eikä kuntien kasvaneena alijäämänä muun muassa siksi, että kuntien valtionosuuksia lisätään.

Pylkkänen uskookin, että myös kuntasektori toipuu koronakriisistä melko nopeasti. Hänen mukaansa tästä osaltaan kertoo tarve uuden henkilöstön palkkaamiseen muun muassa terveydenhoitoon sekä edellä mainitut valtion kuntasektorille suuntaamat valtionavut ja verotulojen siirrot.

Tutkimuslaitos muistuttaa talousennusteessaan, että kuluvan ja seuraavan vuoden talouskehitys riippuu koronaviruksen aiheuttaman talouden seisahtumisen kestosta ja siitä, leviääkö kriisi finanssisektorille.

Ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin neljä ja puoli prosenttia.

PT muistuttaa, että tulevaa talouskehitystä koskeva epävarmuus on nyt täysin toisenlaista kuin tavallisesti ja sen talousennusteen luvut tulee tulkita suuntaa-antaviksi.

PT arvioi, että yritysten laajan konkurssiaallon kustannukset olisivat paljon suuremmat kuin yritystoiminnan keskeytymisen haittojen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset. Suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille ja kotitalouksille tarvitaan lisää.

Hallituksen tukitoimet ovat tähän asti olleet suurimmaksi osaksi takauksia luotoille ja erilaisten maksujen lykkäyksiä. PT:n mukaan on epävarmaa, missä määrin yritykset hyödyntävät parantuneita mahdollisuuksiaan saada luottoja vai säästävätkö yritykset ennemmin työvoimakuluissa, jos kriisi pitkittyy.

PT arvioi, että konkurssiaalto tulisi kalliimmaksi kuin kriisin pysäyttäminen yritysten tilapäisellä tukemisella. Suoraa tukea yrityksille onkin perusteltua lisätä huomattavasti. PT:n mukaan myös vaikeuksissa olevia kotitalouksia pitäisi tukea ja palveluyritysten kysynnän putoamista pitäisi vahvistaa lisäämällä lomautetuille ja työttömiksi jääneille palkansaajille kohdistettuja tulonsiirtoja.

Koronakriisissä julkisen talouden alijäämä ja velkataakka kasvavat voimakkaasti. Velkaantumista helpottaa se, että monien euromaiden, myös Suomen valtionvelkakirjojen korot ovat negatiivisia EKP:n arvopaperiostojen ansiosta. Lisäksi vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitteista on luovuttu.

Palkansaajien tutkimuslaitos kuitenkin varoittaa, että viime vuosikymmenen hidas talous- ja työllisyyskehitys voi toistua, jos tälläkin kertaa euromaiden julkinen velka yritetään kriisin jälkeen palauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselle tai edes nykyiselle tasolle.