Useamman kymmenen puheenvuoron mittaisen keskustelun aluevaltuusto kävi kahdesta pykälästä, jotka koskivat sote-palvelujen asiakasmaksujen määriä, alennuksia ja perimättä jättämisiä.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi esitti päätöskohtiin lisättäväksi ponnet selkeästä tiedottamisesta ja, että tarvittaessa asiakkaita ohjataan hakemaan maksualennuksia tai perimättä jättämistä. Vastaavan kaltaiset ponnet oli hyväksytty jo aluehallituksessa 8. elokuuta ja valtuustokin hyväksyi ne yksimielisesti. Ponsiesitysten tarkoitus on täydentää tai antaa toimintaohje tehtyihin päätöksiin muuttamatta päätösten sisältöä.

Perussuomalaisten Sami Kymäläinen esitti, että vuoden 2023 aikana tehdään selvitys asiakasmaksujen perimättä jättämisestä kaikilta väkivaltaa kokeneilta. Kukka Kunnari (vas.) puolestaan esitti tehtäväksi selvitystä asiakasmaksujen vaikutuksista palveluihin hakeutumisessa ja lisäksi tulisi selvittää vastaanottomaksuista luopumista.

– Niitä on kymmeniä joka viikko päivystysyksiköissä ja vuositasolla satoja ihmisiä. Niin valitettavaa kuin väkivalta onkin, niitä hoidetaan erittäin paljon päivystyksissä. En pidä realistisena, että näitä kokonaisuudessaan vapautettaisiin asiakasmaksuista, hän totesi.

DEMARIEN AILA Dündar-Järvinen suhtautui lähtökohtaisesti positiivisesti perussuomalaisten esittämään ponteen. Hän pohdiskeli kuitenkin, miten väkivallan tapahtuminen määriteltäisiin.

– Millä tavalla tämän todentaminen, kun on väkivallan uhrista kyse? Onko se vaan, että todetaan vai onko se käräjäoikeuden päätöksen mukaan?

Sami Kymäläinen toi esille, että ponsiesitystä oli ajateltu moraaliselta näkökannalta.

– Esimerkiksi kotiväkivaltatilanteessa, joka sisältää seksuaalista väkivaltaa uhrin ei tarvitse maksaa palvelumaksuja. Jos puoliso ei teekään seksuaalista väkivaltaa, vaan hakkaa vaikka hampaat sisään, silloin uhri ei ole oikeutettu maksuttomaan hoitoon. Näemme, että tämä on jonkinlainen ongelma ja tätä ongelmaa täytyisi lähteä selvittämään sillä, mitä vaikutuksia ja kustannuksia tässä ponsiesityksen mukaisella toiminnalla olisi.

Atanas Aleksovski (sd.) nosti esille huolensa valmistelukoneiston kuormittumisesta ja peräänkuulutti realistista tilannekuvaa valmistelun suhteen.

– Kuulimme juuri, missä vaiheessa ollaan organisaatiorakenteen luomisessa ja me valtuutetut pyydämme kauheasti selvityksiä tämän syksyn aikana tai alkuvuodesta. Kuka niitä tekisi? Eikö nyt kannattaisi antaa työrauha, että saadaan henkilöstöön liittyvät asiat, palvelusiirrot ja kaikki muut tehtyä?

Aleksovskin kanssa samoilla linjoilla olivat muun muassa kokoomuksen Leena Kostiainen ja Kalervo Kummola. Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hylätä molempien selvitysponsien liittämisen päätökseen.

SELVITYSPONSIEN LISÄKSI käsiteltiin Anna Kontulan (vas.) ponsiesitystä, jonka mukaan ’’kotikunnattomien henkilöiden terveyspalveluiden laajuudesta ja ehdoista linjataan syksyn 2022 aikana. Tämän jälkeen asiakasmaksuasiakirjaan tehdään linjauksesta johtuvat muutokset’’.

Kontula perusteli esitystään sillä, että nyt tehtävän linjauksen mukaan muualta kuin EU-, ETA-maista, Sveitsistä, Iso-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista tulevilla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Kontulan mukaan linjaus voisi aiheuttaa tilanteen, joissa muutamien lasten osalta hoitosuhde katkeaisi vuoden vaihteessa.

– Tampereella nimittäin on tähän saakka annettu lapsille ja raskaana oleville laajat terveyspalvelut silloinkin, kun heillä ei ole kotikuntaoikeutta, hän selvitti.

Kontula kritisoi myös sitä, voidaanko tämän kaltaisesta asiasta linjata asiakaspalvelumaksuja koskevassa liitteessä ja halutaanko tällainen linjaus tehdä tässä kohtaa.

– Erityisen pöllöksi tämän linjauksen tekisi tässä kohtaa se, että hyvin todennäköisesti laki muuttuu vuoden vaihteessa, jolloin koko Suomi olisi tulossa Tampereen linjalle.

Tukea esitys sai muun muassa vihreiden Tiina Wessliniltä ja Olga Haapa-aholta.

– Olisi tosi tärkeää, että Anna Kontulan esittämä ponsi hyväksyttäisiin, koska tämä on sellainen kohta, jossa tämä ponsi antaisi mahdollisuuden löytää sellaiset ratkaisut, jotka turvaisivat yksittäisten lasten palveluiden jatkumisen vuodenvaihteessa, sanoi Haapa-aho.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen toi esille, että lakiesitys, jonka tarkoitus on selkeyttää paperittomien ja senkaltaisessa tilassa olevien henkilöiden terveydenhuoltokäytäntöä, on annettu viime viikolla eduskunnalle. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023, jolloin Hiltusen mukaan Kontulan esittämä uhkakuva ei toteudu. Kokoomusryhmän johtaja Leena Kostiainen oli Hiltusen kanssa samoilla linjoilla ja piti esitystä tarpeettomana.

– Jos sitten näyttäisi siltä loppusyksystä, että lainvoimaantulo viivästyisi, niin asia voitanee tuoda silloin hallituksen ja valtuuston käsittelyyn, jotta Anna Kontulan kuvaama tilanne ei toteutuisi, Kostiainen täsmensi.

Myös Kontulan ponsi hylättiin äänestyksen jälkeen äänin 48-31.

YKSITUUMAINEN ALUEVALTUUSTO oli valitessaan viimeiset aluevaltuuston valitsemat johtajat, pelastusjohtajan ja tarkastusjohtajan. Seuraavien tasojen johtajia on valinnut ja tulee valitsemaan aluehallitus tai jo tehtäviin valitut johtajat.

Yksimielisesti ja ilman puheenvuoroja pelastusjohtajaksi valittiin aluehallituksen esityksen mukaisesti Mika Kontio ja tarkastusjohtajaksi Jarmo Paananen. Kontio toimii tällä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkönä ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen integraatiojohtajana. Paananen on puolestaan hoitanut tarkastusjohtajan tehtävää Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Pelastusjohtajaksi valittu Kontio piti esittelypuheenvuorossaan esillä henkilöstön ja sopimuspalokuntien merkitystä.

– Pelastuslaitokset eivät pärjää ainoastaan päätoimisen henkilöstön varassa vaan tulevaisuudessakin tarvitsemme vahvan sopimuspalokuntaverkoston. Sopimuspalokuntalaiset, vapaaehtoiset pelastajat ja heidän taustayhdistyksensä eli VPK:t, jotka operaativisen toiminnan lisäksi tekevät nais- ja veteraanitoimintaa sekä nuorisotoimintaa ovat merkittävässä roolissa normaaliaikoina, häiriötilanteissa kuin poikkeusaikoinakin. Olen vahvasti sitä mieltä, että sopimuspalokuntien toiminta on varmistettava kaikissa tilanteissa, painotti Kontio ja kertoi oman uransa alkaneen 12-vuotiaana Mikkelin VPK:n nuoriso-osastossa.

Pelastusjohtajan tehtävä oli julkisessa haussa, kun Pirkanmaan pelastusjohtajan tehtävää aiemmin hoitanut Olli-Pekka Ojanen jäi eläkkeelle heinäkuun alussa. Tarkastusjohtajan haku toteutettiin niin sanotulla ilmoittautumismenettelyllä.