Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.

LUONNONTIETEIDEN osaamisen kärkeen sijoittui Kiinan alueista muodostuva PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu, Zhejiang) 597 pisteen keskiarvolla. Niiden jälkeen oli viisi muuta Itä-Aasian maata tai aluetta.

Suomea paremmin menestyivät myös Viro, Kanada ja Iso-Britannia.

Suomen kanssa samalle tasolle sijoittuivat Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti. Muista Pohjoismaista Ruotsin tulos (485) ei poikennut OECD-maiden keskiarvosta, kun taas Tanska (478), Norja (470) ja Islanti (441) jäivät keskiarvon alapuolelle.

SUOMEN tulos luonnontieteissä ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi edellisen, vuoden 2022 tuloksesta (511), mutta pidempiaikainen lasku on selkeä.

Lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet yleisesti OECD-maissa.

Suomalaisnuorten lukutaidon taso (474) on edelleen OECD:n keskiarvoa (461) korkeampi. Suomea tilastollisesti merkitsevästi korkeampi keskiarvo lukutaidossa oli kaikkiaan 14 maassa tai alueella. Muista Pohjoismaista Ruotsin lukutaitopistemäärä (466) oli myös OECD- keskiarvoa korkeampi, mutta Tanskassa (460), Norjassa (453) ja Islannissa (422) OECD keskiarvoa heikompi.

Edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo on heikentynyt 43 maassa ja parantunut 9 maassa. Suomalaisnuorten lukutaidon tulos on heikentynyt saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin, 16 pistettä.

SUOMALAISNUORTEN matematiikan osaamisen keskiarvo oli 469 pistettä ja edelleen korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo (463 pistettä).

Suomea tilastollisesti merkitsevästi parempi matematiikan keskiarvo oli kaikkiaan 19 maassa. Pohjoismaista Tanskassa (470) ja Ruotsissa (464) nuorten matematiikan osaaminen oli samalla tasolla kuin Suomessa. Norjan (452) ja Islannin (450) keskiarvot olivat matalammat kuin Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin.

Sekä lukutaidossa että matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan samalla kuin erinomaisesti menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt. Suomessa muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin OECD-maissa keskimäärin.

– Vaikka oppimistuloksissa on ollut näkyvissä tason heikkeneminen ja oppilaiden välisten osaamiserojen kasvu, niin Suomi menestyy kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvin. Suomalaisoppilaat uskovat myös voivansa vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa menestyä. Nämä ovat positiivisia asioita, opetusministeri Anders Adlercreutz (rp) sanoo opetusministeriön tiedotteessa.

Adlercreutzin mukaan oppimistulosten heikentyminen on kuitenkin otettava vakavasti.

Maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestön osaamisero on Suomessa edelleen suuri.

TUTKIMUKSEEN osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, 3 prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja 4 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin. Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 417 pistettä.

Oppilaiden sosioekonomisella taustalla oli selkeä vaikutus osaamiseen. Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen oli samalla tasolla muiden Pohjoismaiden sekä OECD:n keskiarvon kanssa. Suomalaisoppilaiden osaamisero ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen välillä oli luonnontieteissä 78 pistettä.

EDELLISEN Pisa-tutkimukseen verrattuna luonnontieteiden pistemäärä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan ylimmässä sosioekonomisessa neljänneksessä, jossa muutos oli 12 pistettä.

Osaamisen lisäksi Pisa-tutkimuksessa selvitetään kattavasti oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asenteita. Omaa sinnikkyyttä arvioidessa suomalaisoppilaat poikkesivat muista OECD-maista. Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus oppilaita (41 %), jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta.