Multala kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa perjantaina sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty uuteen ministerinpestiin. Hänen edeltäjänsä Kai Mykkänen (kok.) siirtyy Espoon kaupunginjohtajaksi. Multalan aiemmassa tehtävässä tiede- ja kulttuuriministerinä puolestaan aloitti Mari-Leena Talvitie (kok.).

Multala ei luvannut suoraan edistää Mykkäsen ajamia ydinvoiman tukitoimia. Mykkänen esitti viime viikolla käytännössä sähkön kuluttajilta kerättävää lisämaksua ja rakentamisajan takausta tai korkosuojaa.

Multala vastasi kysyttäessä, että erilaisia keinoja ydinvoiman houkuttelemiseksi pitää tutkia. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Multalan mukaan asia tulee keskusteltavaksi keväällä ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä.

MINISTERINVAIHDOKSET toteutettiin perjantaina presidentin esittelyssä. Multala kiitti tiedotustilaisuudessa Mykkästä ja sanoi, että olo on tämän lähdön vuoksi haikeakin.

Hän myönsi, että ilmasto- ja luontopolitiikan haasteet ovat vaativia. Multalan mielestä toivoakin kuitenkin on.

-  Tiedeministerinä uskoni on vahvistunut siihen, että vaativammatkin ongelmat ovat ratkaistavissa ja joskus jopa yllättävänkin nopeasti.

Viime viikolla Luonnonvarakeskus kertoi, että metsät ovat nyt päästölähde. Niiden hiilinielu enää kata edes metsien maaperän ilmastopäästöjä.

Multalan mukaan toimia nielujen vahvistamiseksi tarvitaan, mutta ministeri puhui myös metsäteollisuuden puolesta. Hänestä hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että puuta on saatavilla.

-  Se on selvää, maailman ilmastoa ei sillä pelasteta, että Suomessa hakkuut lopetettaisiin esimerkiksi kokonaan.

Multalan mielestä kaikki keinot eivät ole suoraan poliittisten päättäjien käsissä.

TIEDE- ja kulttuuriministerinä aloittanut Talvitie sanoi tiedotustilaisuudessa, että suomalaisten koulutustason nostamiseksi tarvitaan lisää toimia. Hänen mukaansa uusia toimia on valmisteltava niin, että niistä voitaisiin päättää huhtikuun puoliväliriihessä eli talousneuvotteluissa.

Ministeri esitti huolensa korkeakoulutettujen osuudesta erityisesti nuorten ikäluokissa. Aiemmin korkeakoulutettujen osuutta on pyritty kasvattamaan esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä.

-  Se ei yksin riitä. Puoliväliriihi on hyvä paikka käydä läpi tehtyä työtä ja katsoa ratkaisuja tulevaan, Talvitie sanoi.

Talvitien mielestä keinoja pitää etsiä esimerkiksi koulutuksen läpäisyn parantamiseen, koulutuksen kasautumisen vähentämiseen ja siihen, miten korkeakouluun päästäisiin enemmän suoraan toiselta asteelta. Talvitie korosti myös ammattikoulusta korkeakouluun jatkamista.

Talvitie on kolmannen kauden kansanedustaja Oulusta. Hän on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja on toiminut eduskunnassa tällä kaudella sivistysvaliokunnassa.

KOKOOMUKSEN ministeriryhmässä on tulevana keväänä luvassa myös muita muutoksia, sillä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen siirtyy hallituksen puoliväliriihen jälkeen työministeriksi Arto Satosen tilalle.

Aiemmin tässä kuussa kerrottiin, että Satonen on hakenut Kelan pääjohtajaksi. Kelan pääjohtajaksi ovat hakeneet myös entinen keskustan puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Annika Saarikko sekä työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

MYKKÄSEN tilalle eduskuntaan uudeksi kansanedustajaksi nousi Henrik Vuornos. Vuornos on toiminut aiemmin pääministeri Petteri Orpon (kok.) poliittisena erityisavustajana ja kokoomuksen ministeriryhmän sihteerinä.

Varasijalta eduskuntaan noussut Vuornos aloitti kansanedustajana perjantaina.

Vuornos on toiminut myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2021-23.

Tuomas Savonen, Anni Keski-Heikkilä / STT