Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Pitäisikö aborttioikeus kirjata perustuslakiin? Eduskuntaryhmät eri linjoilla – Taviolta erikoinen “hiihtolenkki”-vertaus

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttilinjauksen jälkeen Suomessa on noussut kysymys abortin ja perustuslain suhteesta. Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on esittänyt aborttioikeiden kirjaamista perustuslakiin. Hän on kertonut asiasta Twitterissä (katso tviitti jutun alta).

Simo Alastalo

Demokraatti

Johannes Ijäs

Demokraatti

Perustuslakikirjaus saa eduskuntaryhmien puheenjohtajilta ristiriitaisen vastaanoton, vaikka puolueissa pääosin katsotaankin aborttioikeuden olevan luonteeltaan pysyvä.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtajan Jussi Saramon mukaan aborttioikeuden tulisi nauttia perustuslain suojaa. Tosin Saramo epäilee, että näin saattaa olla jo nykyisin.

– Asia pitäisi selvittää ennen kuin perustuslakia lähdetään muuttamaan. Asiaa kannatetaan ehdottomasti, mutta tätä teknistä puolta pitäisi selvittää ennen kuin liputan lopullista kantaa. Nykyisessä perustuslaissa on Itsemääräämisoikeus, johon tämä liittyy, Saramo muotoilee.

Vasemmistoliitossa kannatetaan myös nykyisen aborttilain uudistamista.

– Aivan ehdottomasti kannatamme. On paljon syitä miksi se pitäisi korjata. Se kuormittaa vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä, siinä on paljon turhaa byrokratiaa ja se on yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo myös, että aborttioikeuden kirjaaminen perustuslakiin on lähtökohtaisesti kannatettava ajatus.

– Aborttioikeus on tietysti tärkeä ihmisoikeuskysymys, kyse on päätösvallasta omaan kehoon. On tärkeää, että meillä lainsäädännössä tällaiset oikeudet turvataan vahvasti.

Hänkin muistuttaa, että on oma käytännön kysymyksensä, miten asia kirjoitettaisiin suhteessa perustuslain rakenteeseen.

– Se on sitten tarkemman pohdinnan paikka. Ehkä voisi miettiä laajemminkin päätösvallan turvaamista omaan kehoon. Minä en ole perustuslakiasiantuntija, en ihan suoraan osaa sanoa miten. Mutta asiana tärkeä ja ajatuksena kannatettava, Harjanne summaa.

Keskustan eduskuntaryhmän tekstiviestivastaus perustuslakikysymykseen on lyhyt ja ytimekäs:

Emme ole asiaa ryhmässä käsitelleet, Juha Pylväs sanoo.

– Oleellista on, että oikeus aborttiin on turvattu ja että lainsäädäntö lähtee siitä, että yksilöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja raskaudestaan. Minulla ei ole tiukkaa kantaa siihen, että onko perustuslakikirjaus se paras keino, mutta se on vähintäänkin pohtimisen arvoinen asia, toteaa RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

“En kirjaisi perustuslakiin myöskään jokaisen oikeutta käydä hiihtolenkillä.”

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio katsoo, ettei aborttioikeuden kaltaisia yksittäisiä oikeuksia tule kirjata perustuslakiin “perustuslakisystematiikan” vuoksi.

– Tuhannet erilaiset yksittäiset oikeudet tulee määritellä tavallisen lain tasolla. Ei ole syytä kirjata perustuslakiin vaikkapa, että jokaisella on oikeus käyttää ehkäisyä. En kirjaisi perustuslakiin myöskään jokaisen oikeutta käydä hiihtolenkillä, jos ymmärrät mitä tarkoitan, Tavio toteaa tekstiviestissään.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen on kenties voimakkaimmin aborttikysymyksellä profiloitunut kansanedustaja. Demokraatti tavoitti Räsäsen puhelimitse Washingtonista, jossa hän osallistui uskonnonvapauteen liittyvään kansainväliseen International religious freedom (IRF) -konferenssiin.

Räsänen torjuu odotetusti Sirénin perustuslakiajatuksen.

– Ehdotus on järkyttävä. Aborttioikeus ei ole ihmisoikeus kansainvälisissä sopimuksissa eikä sen tule ollakaan. Oikeus elämään on perusoikeus, ei oikeus lopettaa elämä. Tällainen “perusoikeus” veisi kohdussa olevalta lapselta oikeuden elämään ja samalla omantunnonvapauden niiltä, jotka haluavat suojella syntymättömän lapsen elämää.

Räsäsen mukaan yksinhuoltajuus tai lapsen antaminen adoptioon eivät ole nykyisin samalla tavoin stigmatisoivia kuin takavuosikymmeninä, joten hän olisi henkilökohtaisesti valmis kiristämään aborttilakia radikaalisti nykyisestä.

Räsäsen mukaan abortti olisi eettisesti hyväksyttävä lähinnä tilanteissa, joissa äidin henki on vaarassa. Tämän suuntainen aborttilaki on Euroopan maista ainakin Puolassa ja Maltalla.

– Esimerkiksi Puolassa ei voi saada sosiaalisin syin aborttia, mikä on se kaikkein merkittävin asia. Meilläkin noin 96 prosenttia kaikista raskauden keskeytyksistä tehdään sosiaalisista syistä. Niiden poistamisella parannettaisiin jo paljon tilannetta. Puolassa perusteeksi ei käy enää myöskään lapsen sairaus.

Räsäsen mukaan raiskausten nostaminen esiin aborttikeskustelun yhteydessä on eräänlaista hämäämistä, koska raiskauksista aiheutuvat raskaudet ovat hyvin harvinaisia.

– Sellaisia tilanteita ei tule Suomessa vastaan edes joka vuosi. Jos raiskauksen jälkeen ottaa välittömästi jälkiehkäisyn, silloin niin sanottua aborttia ei edes tapahdu.

Räsänen näkee myös, että raiskauksen seurauksena lapsen saanut voi olla kiitollinen omasta lapsestaan jälkeenpäin.

– Kyllä raiskauksen seurauksena syntyneellä lapsellakin on ihmisoikeudet.

– Mielestäni oleellinen kysymys on milloin elämä alkaa. Jos elämä alkaa hedelmöityksessä, niin silloin jokaisen pienenkin lapsen ihmisarvoa pitäisi kunnioittaa.

“Olemme katsoneet, ettei tässä tulisi olla eroa.”

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ei tiettävästi tavoittele Suomeen Puolan aborttilakia. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah totesi aiemmin Demokraatin haastattelussa, että kd:n eduskuntaryhmä kuitenkin vastustaa kaavailtua nykyisen aborttilain muutosta.

Asian käsittelyn pohjana oleva Oma Tahto -kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja, että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan.

– Katsomme, että tässä kansalaisaloitteessa vähennetään myös sitä tukea mitä tällaisessa prosessissa mukana olevalla ihmisellä on mahdollisuus saada terveydenhuollon henkilökunnalta. Siinä mielessä olemme ryhmänä tätä asiaa näin linjanneet, Essayah sanoi.

Essayahin mukaan kristillisdemokraatit ei ole esittänyt hallituksessa ollessaan aborttilakiin muutosta.

Puolue on kuitenkin pitänyt esillä aborttiin liittyen terveydenhuoltohenkilökunnan omantunnonvapautta, joka on mahdollinen useissa Euroopan maissa.

Toinen asia, jota kristillisdemokraatit ovat pitäneet esillä, on sikiön vammaisuuteen perustuva myöhempi raskaudenkeskeytysviikko.

– Aika monet vammaisjärjestöt kuten kehitysvammaliitto ovat katsoneet, että se asettaa vammaisen ihmisarvon lähtökohtaisesti eriarvoiselle tasolle. Olemme katsoneet, ettei tässä tulisi olla eroa, Essayah totesi.

“1970-luvulta peräisin olevat lain tarkat ja raskaat vaatimukset eivät ole nykyään perusteltuja.”

Kokoomuksen ja SDP:n puolesta Demokraatin kyselyyn vastaavat eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Kristiina Salonen (sd.).

Sarkomaa toteaa, että kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on nostanut erittäin tärkeän asian keskusteluun ehdottamalla aborttioikeuden kirjaamista perustuslakiin.

– Vaikka Suomessa oikeus aborttiin ei ole uhattuna, on maailmalla nähty kehitys huolestuttavaa ja siksi tähän keskusteluun on syytä suhtautua vakavasti.

– Oikeus turvalliseen aborttiin on Suomessa perustavanlaatuinen ja vakiintunut ihmisoikeus ja tärkeä osa seksuaaliterveyspalveluita. Haluamme sen ehdottomasti säilyvän sellaisena myös tulevaisuudessa. On olennaista ymmärtää, että jos raskaudenkeskeytysten saamista vaikeutetaan, muuttuvat ne vain laittomiksi ja vaarallisiksi.

Sarkomaan mukaan kokoomus kannattaa Oma Tahto -kansalaisaloitteen mukaisia muutoksia aborttilakiin. Hän näkee, että aborttilain uudistuksella tavoitellaan raskaudenkeskeytystä hakevalle suorempi ja helpompi väylä turvalliseen hoitoon.

– 1970-luvulta peräisin olevat lain tarkat ja raskaat vaatimukset eivät ole nykyään perusteltuja. Asia etenee eduskunnassa, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan odotetaan antavan mietintönsä Oma Tahto -kansalaisaloitteesta syyskuussa.

Sarkomaan mukaan yhtenä vaihtoehtona voisi harkita, että osana kansalaisaloitteen käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytäisi keskeisten ministeriöiden selvitystä ehdotuksesta aborttioikeuden kirjaamisesta perustuslakiin.

Sitä kautta pidämme myös ääntä maailmalle.”

SDP:n Kristiina Salonenkin nostaa ensin esiin Oma Tahto -kansalaisaloitteen.

– SDP tukee ja haluaa edistää kansalaisaloitteen etenemistä.

Salosen mukaan SDP:n tavoitteena on myös aborttilainsäädännön kokonaisuudistus. Se on seuraavan hallituksen asia.

Salonen toteaa ymmärtävänsä huolen, joka on vaatimuksen takana kirjata aborttioikeus Suomen perustuslakiin.

– Jaan tämän huolen, Salonen sanoo ja toteaa surevansa, että konservatiiviset voimat maailmassa ovat tehneet melko isojakin negatiivisia muutoksia naisten oikeuksiin, nyt viimeisimpänä USA:n muutos aborttioikeuteen.

– Maailmalta kantautuvaa suuntausta ei voi vähätellä, vaan sitä pitää seurata suurella huolella. Suomen pitää tehdä töitä, ettei maailma muutu sen mukaiseksi.

– Samanaikaisesti ajattelen, että varmaan Suomessa tapa, jolla varmistetaan jatkossakin aborttioikeus, ei ole perustuslain kautta, Salonen sanoo.

Salonen näkee, että naisen oikeus päättää omasta kehostaan on jo nyt niin perustavanlaatuinen oikeus, että se nauttii jo perustuslaillista suojaa. Perustuslaissa on kirjaukset yksilön oikeuksista, josta on johdettavissa yksilön oikeus päättää omasta kehostaan.

– Lainsäädäntömme toimii niin, että perustuslaista johdetaan erillislainsäädäntö. Meidän täytyy vahvistaa aborttilainsäädäntöä. Sitä kautta pidämme myös ääntä maailmalle naisten ja yksilön ihmisoikeuksista. Näin SDP tässä kohtaa etenisi.

Salonen toivoo myös, että perustuslakivaliokunta nostaa kansalaisaloitetta käsitellessään esiin sitä, miten vahvasti perustuslaki jo nyt tukee oikeutta aborttiin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE