Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa? Demokraatti selvitti, mitä päihdetyötä tekevät järjestöt ja asiantuntijat ajattelevat

Istock
Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisaatiosta tulee myös eduskunnan käsittelyyn. Aloite keräsi taakseen tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta lokakuussa.

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi ei ole näillä näkymin saamassa eduskunnalta tukea, kun sitä aikanaan käsitellään talon sisällä. Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi sai kasaan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta lokakuussa.

Rane Aunimo

Demokraatti

Viime keväänä liikkeelle pantu aloite ehdottaa rangaistavuuden poistamista kannabiksen käytöltä, muutaman kannabiskasvin kasvattamiselta omaan käyttöön ja omaa käyttöä varten tapahtuvan pienen kannabismäärän hallussapidolta.

Aloiteteksti perustelee lakialoitetta sallivalla asenteella varsinkin nuorten keskuudessa ja poliisin resurssien käyttämisellä muuhun toimintaan.

Demokraatti kysyi asiasta päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä ja asiantuntijoilta. Myös heidän näkemyksensä jakautuivat, mutta viidestä tahosta kolme olisi valmis tukemaan dekriminalisaatiota ainakin tietyin reunaehdoin.

Käytön haittoja vähentäviä päihdepalveluja, päihdekuntoutusta sekä läheisten tukipalveluita pääkaupunkiseudulla tarjoava Tukikohta ry. lukeutuu aloitteen puoltajiin.

– Tukikohta ry:n kannan mukaan huumeriippuvuudesta ei pitäisi rangaista ja siksi huumausaineen käyttörikoksesta rankaisemisesta tulisi lainsäädännössä luopua myös niissä tapauksissa, kun henkilö ei ole vielä valmis hakeutumaan hoitoon edellyttäen, että käyttöön ei liity muuta rikosepäilyä kuten väkivaltaa, aseita tai huumausaineiden myyntiä tai välitystä, toiminnanjohtaja Ron Furman sanoo.

Furman korostaa, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt huomautusmenettelyn käyttämisen lievissä tapauksissa ja Tukikohta ry:n näkemyksen mukaan huomautusmenettelyä tulisikin soveltaa nykylain puitteissa useammin.

– Kannabiksen käytöstä johtuvan sakkorangaistuksen käyttäminen voi johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa rangaistuksesta seuraava rekisterimerkintä voi heikentää esimerkiksi työ- ja opiskelupaikansaantimahdollisuuksia. Tällä hetkellä huomautusmenettelyä sovelletaan hyvin eri tavoin eri puolilla maata, mikä asettaa kiinni jääneet lain edessä hyvin eriarvoiseen asemaan.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry tukee suomalaisen huumausainepolitiikan lähtökohtaa, jossa pyritään pitämään käytön aloittamisen kynnys korkealla, mutta samalla turvaamaan huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy ja tuki.

– Pidämme tärkeänä, että huumeiden käytöstä ei aiheudu kohtuuttomia, loppuelämää varjostavia seurauksia. Yksittäisten käyttäjien kohdalla rikosoikeudelliset rangaistukset eivät ole ensisijaisia. Ensisijaisia päihdepoliittisia keinoja ovat hoito, tuki ja tiedon lisääminen päihteiden käytön haitoista, toiminnanjohtaja Juha Mikkonen sanoo.

Hän korostaa, että mikäli kaikkein huono-osaisimpia huumeiden käyttäjiä halutaan auttaa ja tukea niin pelkästään kannabiksen käyttörangaistuksen poisto ei ole oikea keino, koska sillä ei hänen mukaansa olisi vaikutusta kaikkein huono-osaisimpien huumeriippuvaisten joukkoon.

– Kannabis ei ole huono-osaisimman joukon ongelma vaan muut ns. kovemmat huumausaineet, Mikkonen vastaa.

Mikkosen mukaan käyttörangaistuksen poiston vaikutuksia voi olla perusteltua selvittää, mutta esimerkiksi Portugalin mallin kaltaiset lakimuutokset olisi hyvä ottaa harkittaviksi vasta silloin, kun hoito- ja tukipalveluihin ollaan valmiit panostamaan nykyistä enemmän.

Päihderiippuvuudesta kärsivien ihmisten elämänlaadun kohentumista edistävän Kipinä-yhdistyksen mukaan taas huumausaineiden käytöstä rankaiseminen ei tuo ratkaisua huumeriippuvuuteen, eikä paranna käyttävien ihmisten hoito- ja toipumismahdollisuuksia tai elämänlaatua.

– Rankaisun sijaan huumeita käyttäviä ihmisiä tulisi ohjata systemaattisin menetelmin päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sanoo toiminnanjohtaja Helena Syväranta.

Yhdistyksen mukaan huumausaineiden käytön rankaisemisesta luopuminen madaltaisi kynnystä hakeutua avun ja tuen piiriin ilman leimautumisen pelkoa.

Irti Huumeista kertoo kannattavansa nykyistä käytännönläheistä kahden raiteen huumepolitiikan linjaa, jossa kaikki huumeisiin liittyvä toiminta on rikollista, mutta samanaikaisesti tarjotaan haittoja vähentäviä ja kuntouttavia palveluja huumeiden käyttäjille, toipujille ja heidän läheisilleen.

– Haittoja vähentäviä palveluja ovat esimerkiksi asumisyksiköt ja terveysneuvonta. Viikon hoitotakuun tulisi turvata myös mahdollisuus hakeutua vieroitushoitoon, toiminnanjohtaja Mirka Vainikka sanoo.

Vainikan mukaan tärkeää on , että yhteiskunta ei salli huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla ja ettei huumeisiin liittyvä toiminta ole suositeltavaa yleisesti yhteiskunnassa.

– Ydinkysymys on mielestäni se, kuinka voimme suojelle ihmisiä etenkin lapsia ja nuoria parhaiten huumeiden käytöltä ja niiden lieveilmiöiltä.

A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on valmis puoltamaan käytön rangaistavuuden poistamista tietyin reunaehdoin.

– Kannabis on tällä hetkellä suuren mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena. Myös dekriminalisaatiota tai laillistamista on toteutettu joko paikallisesti tai valtiotasolla. Niiden kokemuksia ei voi suoraviivaisesti huomioida suomalaisessa kontekstissa, vaikka toki viitteitä antavat. Sen vuoksi näen keskeisenä lyhyen aikavälin tarpeena saada kiihkoton keskustelu aikaan, missä aidosti pohditaan sitä, miten Suomi asiassa etenee lähivuosien aikana.

Simojoki sanoo, että dekriminalisaatio ja etenkin laillistaminen aiheuttaisivat suurimmat haitat heikommassa asemassa oleville.

– Kokemukset maailmalta mielestäni osoittavat, ettei dekriminalisaatio yksinään ole ratkaisu vaan sen tukena täytyy olla toimiva, tehokas ja riittävästi resursoitu palvelu(hoito)järjestelmä. Siihen Portugalin positiiviset tulokset perustuvat. Jokaiselle löytyy tarvittaessa helposti saavutettava palvelu ensikertalaisista moniongelmaisiin, mikä tarkoittaa palveluiden monimuotoisuutta.

Simojoki sanoo, että hänen mielestään järkevintä olisi, että saataisiin aikaan suunnitelma, jossa mennään kohti yhteisesti sovittua ratkaisua askel kerrallaan niin, ettei missään vaiheessa synny kohtuuttomia seurauksia ja haittoja yksilölle tai yhteiskunnalle.

Etenkään suurimmissa hallituspuolueissa aloite ei ole herättänyt suurta innostusta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja edellisen hallituksen pääministeri Antti Rinne (sd.) ottivat aiheeseen kantaa marraskuun alkupuolella eduskunnan kyselytunnilla.

”Meidän hallitusohjelmassamme ei ole sellaista kirjausta, että lähdettäisiin muuttamaan rikoslakia tältä osin, ja se on hyvin selkeä. On tietysti niin, että kansalaisilla on oikeus tehdä kansalaisaloitteita, ja kaikki kansalaisaloitteet käsitellään sitten täällä eduskunnassa”, Henriksson sanoi keskustelussa.

”Vahvistan tämän oikeusministerin selkeän kannan tähän tilanteeseen. Myöskin hallitusohjelmaneuvotteluissa asia on todettu: tässä ei edetä. Mutta samalla kun sanon näin, sanon, että päihdepolitiikassa on tärkeää pohjata päätöksentekoa jatkuvasti lisääntyvään tietoon”, täydensi puolestaan silloinen pääministeri Rinne.

”Edustaja Östman, voitte klousata tämän keskustelun, ei tarvitse keskustella: tämä hallitus ei tuo semmoista esitystä eduskuntaan”, Rinne viittasi asiasta kysyneeseen kansanedustaja Peter Östmaniin (kd.).

Hallituksen sisällä ainoastaan vihreät liputtavat käytön rangaistavuuden poistamisen puolesta. Puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan ”vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista”.

Tällä viikolla nimitetty uusi, Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus jatkaa täsmälleen samalla ohjelmalla kuin edellinen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE