Karimäkeä ennen kymmentä sunnuntai-iltana haastatellessa lopullinen vaalitulos ei ollut ratkennut, mutta noin 70 prosenttia äänistä oli laskettu. Ylen ennusteen mukaan vaalien ykkösenä oli kokoomus, mutta SDP ja keskusta kilpailivat tasalukemin toisesta sijasta.

Ennen kymmentä Karimäki arvioi STT:lle, että SDP:n ja keskustan asetelma tulee elämään ääntenlaskennan loppuun saakka.

-  Perinteiset isot puolueet – kokoomus, SDP ja keskusta – ovat nyt tässä vaiheessa omilla prosenttiluvuillaan, sanoo Karimäki.

-  Pitkään totuttiin kolmen suuren aikaan.

Kaikista äänistä ennakkoon annettiin yli puolet. Karimäki uskoo, että tässä näkyi koronapandemian vaikutus.

Karimäen mukaan kokonaisuudessaan 47,5 yltänyt äänestysprosentti on pettymys, sillä se tarkoittaa, että alueiden päätöksenteossa ratkaisee äänioikeutettujen vähemmistön ääni.

-  Totta kai se on demokraattinen tulos sinänsä, kansanvalta on puhunut.

Väestötason edustavuuden näkökulmasta matala äänestysprosentti voi kuitenkin olla ongelma. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että hyväosaiset, hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut ja terveet ovat innokkaimpia äänestäjiä.

-  Suuret ikäluokat ovat hyvin varmoja äänestäjiä, kun taas nuorten osalta on suuriakin haasteita äänestysaktiivisuudessa, sanoo Karimäki.

Karimäki ei usko, että puolueiden asema hallitus- ja oppositioasetelmat näyttelisivät kovin suurta roolia vaalituloksessa.

Hänen mukaansa kokoomukselle näyttäisi olevan hyötyä sen oppositioasemasta, mutta toisen suuren oppositiopuolueen perussuomalaisten kohdalla näin taas ei ole.

Tämän takana Karimäki uskoo olevan sen, että ennen vaaleja on keskusteltu ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluista.

-  Ajattelisin, että tämä näyttelee isompaa roolia kuin valtakunnanpoliittinen hallitus-oppositioasema.