PKK:n mukaan se ei iske suoraan siviileihin eikä hyväksy siviileihin kohdistuvia iskuja, kertoo Firat-uutispalvelu, jolla on läheiset yhteydet PKK:hon.

Turkin poliisi kertoi aikaisemmin tänään pidättäneensä teosta epäiltynä syyrialaisnaisen, jolla on kytköksiä PKK:hon. Yksityisen NTV-televisiokanavan mukaan nainen on kertonut, että Turkin ja länsimaiden terroristijärjestöksi luokittelema PKK määräsi hänet tekemään iskun.

Oikeusministeri Bekir Bozdag kertoi aiemmin televisiossa, että naishenkilö oli istunut yhdellä penkeistä yli 40 minuutin ajan ja poistunut paikalta. Minuuttia tai kahta myöhemmin tapahtui räjähdys.

Mikään taho ei toistaiseksi ole kertonut olleensa teon takana.

Yhteensä 46 ihmistä on otettu kiinni tutkinnan yhteydessä, poliisi kertoi.

USEAT maat, myös Suomi, ovat lähettäneet Turkille surunvalittelunsa iskun johdosta. Turkin sisäministeri Süleyman Soylu kertoi aikaisemmin maanantaina, ettei Turkki kuitenkaan hyväksy Yhdysvaltain surunvalitteluja.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on toistuvasti syyttänyt Yhdysvaltoja aseiden toimittamisesta Pohjois-Syyrian kurditaistelijoille, joita Turkki pitää terroristeina.

Istanbulilainen Kauppias Kemal Ozturk sanoi pelkäävänsä uutta iskua vaalien alla, jotka on määrä pitää kesäkuussa.

- Vaalikampanjan aikana näin voi käydä. Niin voi käydä täällä tai missä muussa kaupungissa tahansa. Me elämme pelossa, Ozturk kiteytti.

Räjähdyksen läheltä nähnyt Cemal Denizci kuvaili sitä ”valtavaksi”.

- Olin noin viidenkymmenen metrin päässä, kun äkkiä räjähti. Näin kolmesta neljään ihmistä maassa. Ihmiset juoksivat paniikissa, Denizci kertasi.

Ostoskadulla kuoli useita ihmisiä terrori-iskussa vuonna 2016. Turkissa tapahtui vuosina 2015-2016 useita iskuja, joissa kuoli satoja henkilöitä ja joista syytettiin äärijärjestö Isisiä ja kurditaistelijoita.

ISTANBULIN sunnuntaisessa pommi-iskussa yhdistyvät kaikki Turkin tämänhetkiset närästyksen kohteet: Kurdistanin työväenpuolue (PKK), Syyria, Kreikka ja Yhdysvallat, kertoo STT:n haastattelema Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

- Väkisin tulee mieleen, että miten ne voivat kaikki olla tässä samassa kuviossa mukana. Toki se on mahdollista, Alaranta sanoo.

Turkissa poliisi kertoi tänään pidättäneensä syyrialaisnaisen, jonka epäillään tehneen Istanbulissa eilen tapahtuneen pommi-iskun, jossa kuoli ainakin kuusi ihmistä ja haavoittui yli 80.

Naisen on kerrottu tulleen Syyriasta ja olleen matkalla Turkin kautta Kreikkaan. Yksityisen NTV-televisiokanavan mukaan nainen on kertonut, että Turkin ja länsimaiden terroristijärjestöksi luokittelema PKK määräsi hänet tekemään iskun. Kuten todettua, PKK tosin on jo kiistänyt osallisuutensa iskuun.

Turkki on lisäksi kieltäytynyt vastaanottamasta Yhdysvaltain lähettämiä suruvalitteluviestejä pommi-iskusta, koska myös Yhdysvaltojen on mielletty olevan osallinen iskuun.

Alarannasta erikoista on myös tutkinnan nopea eteneminen. Eilen tehdystä iskusta oli tänään otettu kiinni jo kymmeniä ihmisiä. Iskun tekijäksi tunnistetusta naisesta ja tämän asunnosta on julkaistu kuvia ja hänen nimensä on kerrottu julkisuuteen.

PKK eikä mikään muukaan taho ole toistaiseksi kertonut olevansa iskun takana. Alarannan mukaan esimerkiksi äärijärjestö Isis tai muut Syyriassa toimivat ääri-islamistiset ryhmät saattaisivat olla iskun tekijöitä.

Turkin viranomaiset ovat kuitenkin olleet vakuuttuneita PKK:n syyllisyydestä. Alarannankin mukaan kyseessä saattoi olla PKK:n kostoisku Turkin Syyrian puolelle tekemistä hyökkäyksistä.

- Turkki on onnistunut siirtämään PKK:n vastaisen taistelun aika pitkälti rajojensa ulkopuolelle, Syyriaan ja Irakiin. Jos se on PKK:n tekemä isku, niin sillä todennäköisesti halutaan näyttää, että PKK:lla on kyky horjuttaa turvallisuuden tunnetta iskemällä Turkin sisällä näyttävästi, Alaranta sanoo.

Alarannan mukaan PKK on aikaisemminkin toiminut tällä tavalla ollessaan kovan paineen alla.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Istanbulissa paikalliset pelkäävät uusia iskuja. Alarannan mukaan niiden mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Turkissa poliittinen tilanne on muuttumassa entistä jännitteisemmäksi kesällä järjestettävien vaalien alla.

- Uudetkin iskut on mahdollisia, tutkija arvioi.

ALARANTA ei ota suoraa kantaa, mitä Istanbulin pommi-iskusta voi seurata Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnille. Turkki on pantannut hakemusten hyväksymistä odottaen etenkin Ruotsilta selkeämpää sitoutumista terrorismin vastaiseen taisteluun.

- Se jää nähtäväksi, mutta ei Turkin argumentointi tästä ainakaan pienemmäksi muutu. Todennäköisesti Turkki tulee entistä lujemmin korostamaan sitä, että PKK:n uhka pitää ottaa vakavasti.

Alarannan mukaan vastaavaa puhetta tullaan vastedes kohdistamaan muihinkin maihin kuin vain Ruotsiin ja Suomeen.

- Tästä todennäköisesti seuraa se, että Turkin hallinto ottaa yhden volyymin lisää siihen puheeseen, että nämä (kurdiryhmät) ovat todellinen ongelma, jota muut Nato-maat eivät ole ottaneet tarpeeksi vakavasti, Alaranta sanoo.